"Terrorismin uhka on korkeampi kuin koskaan aiemmin".
"Verkkovakoilu uhkaa suomalaisyrityksiä – takana suunnitelmallisesti toimivat valtiot"
Uhkaavia otsikoita. Vastaavia syntyy lähes aina, kun Suojelupoliisi pitää tiedotustilaisuuden. Sillä kun Suojelupoliisi kutsuu, media saapuu. Ja koska turvallisuus ja etenkin sen puute kiinnostaa kansaa, tilaisuuksista lähes aina kirjoitetaan artikkeleita.
Keskiviikkona Suojelupoliisin kutsun aiheena oli Supon vuosikirjan julkistaminen. Vuosikirja on edellisen vuoden niputus ja katsaus tämän päivän turvallisuustilanteeseen. Joskus tämänkaltaisissa tilaisuuksissa medialle kerrotaan merkittäviä asioita, joista ei aiemmin tiedetty. Siis uutisia.
Keskiviikkona Suojelupoliisi muun muassa kertoi, että Suomeen kohdistuu vieraiden valtioiden taholta kyberhyökkäyksiä. Lisäksi terrorismin uhka-arvio on edelleen kohonneella tasolla ja Venäjän tiedusteluorganisaatiot ovat Suomessa aktiivisia.
Ne eivät ole kummoisia uutisia. Samassa tiedotustilanteessa Supon päällikkö Antti Pelttari ja apulaispäällikkö Seppo Ruotsalainen sanoivat itsekin, että kyberhyökkäyksissä sinänsä ei ole mitään uutta. Ne vain tällä kertaa nähtiin tarpeeksi merkittäväksi ja ajankohtaiseksi aiheeksi nostaa tiedotteen keskiöön.
Myöskään Supon terrorismia koskeva uhka-arvio ei ole kohonnut, tai laskenut, vaan pysyy tasolla "kohonnut". Tätä Supo perustelee muun muassa sillä, että vaikka Isiksen kalifaatti onkin romahtanut, Supolla on edelleen seurannassaan 370 erityisseurannassa olevaa kohdehenkilöä, jotka ovat matkustaneet Lähi-idän konfliktialueille erilaisista syistä. Näiden kohdehenkilöiden määrä on pysynyt 350–370 henkilössä nyt yli vuoden ajan.
Venäjän tiedusteluorganisaatiot ovat Suomessa aivan varmasti aktiivisia, mutta niin ne toisaalta ovat olleet viimeiset kymmenen vuotta, tai kauemmin.
Ei uutta auringon alla ja no news is good news, sanotaan. Keskiviikon tiedotustilaisuudesta tehdyt otsikot eivät kuitenkaan ole rauhoittavimmasta päästä. Miksi Suojelupoliisi siis nostaa esille huolestuttavia asioita, vaikka turvallisuustilanteessa ei tapahdu dramaattisia muutoksia?
Yksi mahdollinen syy on kohta koittava kehysriihi. Aina ennen kuin hallitus jakaa rahaa, viranomaiset haluavat perustella, miksi sitä rahaa tulisi jakaa juuri heille. Ja kuka nyt ei haluaisi panostaa turvallisuuteen?
Toinen mahdollinen syy on tiedustelulakipaketti, joka läpi mennessään lisää Suojelupoliisin valtuuksia ja rahoitusta. Lakien käsittely eduskunnassa on alkanut. Suojelupoliisi haluaa viestiä säännöllisesti lakien tarpeellisuudesta, jotta ne saadaan säädettyä kiireellisen menettelyn kautta.
Kolmas ja kenties ilmeisin syy on se, että uhkista kertominen on Suojelupoliisin työtä. Suojelupoliisin tehtävä ei ole vain arvioida ja torjua uhkia, vaan myös tiedottaa niistä. Jos yleisö kokee uhkien dramaattisesti lisääntyneen vaikkei niin ole käynyt, se on enemmän tiedotusvälineiden kuin Suojelupoliisin syy. Toimittajathan ne otsikot kirjoittavat.
Uhista keskustelu on paikallaan etenkin tänä päivänä kun uhkakuvat monipuolistuvat. Maailman verkottoituminen antaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi poliittisen epävakauden, sekä terrori-iskujen suunnitteluun ja lietsomiseen. Niitä uhkakuvia poliisin tuleekin aika ajoin maalata seinälle, jotta yleisö ymmärtää mitä vastaan poliisi taistelee.
Toistuvat otsikot uhista ja hyökkäyksistä saattavat kuitenkin myös synnyttää käsityksen, että turvallisuustilanne jatkuvasti heikentyisi.
Sitä johtopäätöstä ei kannata automaattisesti vetää, ainakaan otsikoiden lukumäärän perusteella.
Supo: Venäjän tiedusteluorganisaatiot aktiivisia Suomessa, terrori-iskun uhka edelleen "kohonnut"