BRYSSEL EU haluaa jäsenmaidensa keräävän internetissä toimivilta suuryrityksiltä vähintään viiden miljardin euron verotulot kohdistamalla verotuksen niiden maakohtaisiin myyntituloihin.
Komission tänään keskiviikkona julkistaman esityksen tarkoitus on suitsia Facebookin, Googlen ja Applen kaltaisten yritysten verosuunnittelua, jonka seurauksena digijätit maksavat veroja huomattavasti pienemmällä prosentilla kuin perinteiset yritykset.
Komissio ehdottaa, että vero kohdistettaisiin yrityksiin, joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa, josta vähintään 50 miljoonaa digitaalisen liiketoiminnan liikevaihtoa EU-alueella.
Veroa perittäisiin kolme prosenttia myyntitulosta, joka syntyy esimerkiksi internetmainonnan tai käyttäjatiedoista jalostetun datan myynnistä.
Väliaikainen järjestely olisi voimassa siihen saakka, kunnes EU:ssa saadaan sovittua ja jäsenmaat saavat vietyä omiin lakeihinsa uuden määritelmän siitä, millä perusteella yritysten verotus kohdistuu tiettyyn maahan. Uusi määritelmä ottaisi huomioon nykyistä paremmin digitaalisen liiketoiminnan tulot.
Komissio: Tämä ei kohdistu Yhdysvaltoihin
Nykyisin internetissä toimivat yritykset pystyvät käytännössä valitsemaan, missä maassa ne haluavat liikevoitosta perittävät veronsa maksaa. Käytännössä niiden verot päätyvät Irlannin ja Luxemburgin kaltaisiin maihin, joiden veroprosentit ovat matalia. Myynnistä perittävä vero olisi sen sijaan sidottu maahan, jossa myynti tapahtuu.
Ehdotuksen läpimeno on vähintäänkin epävarmaa, sillä veroasioista pitää unionissa sopia yksimielisesti. Nykyjärjestelystä hyötyvät maat ovat vastustaneet uutta mallia. Myös Suomi on ollut sitä mieltä, että ongelma pitäisi ennemmin ratkaista globaalisti kuin EU:n sisäisellä järjestelyllä.
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Steven Mnuchin ilmoitti jo viime viikolla, että Yhdysvallat vastustaa pyrkimyksiä kohdistaa verotusta digitaaliyrityksiin, jotka luovat hänen mukaansa paljon työtä ja talouskasvua Yhdysvaltoihin.
Komissaari Pierre Moscovici korosti iltapäivällä, että veroa ei ole suunnattu Yhdysvaltoja vastaan.
– Tämä vero ei kohdistu mihinkään tiettyyn yritykseen tai tiettyyn maahan, Moscovici sanoi.
Veron piiriin tulisi noin 120–150 yritystä eri maista. Moscovici arvioi, että noin puolet näistä olisi yhdysvaltalaisia ja kolmasosa eurooppalaisia.
Hän korosti, että ehdotus ei liity myöskään Yhdysvaltain hiljattain asettamiin teräksen ja alumiinin suojatulleihin.
Uusi määritelmä digitaaliselle läsnäololle
Komissio antoi samaan aikaan esityksensä myös digitaalisen liiketoiminnan verotuksen pysyvämmäksi muutokseksi. Se loisi uuden määritelmän sille, miten yrityksen "digitaalinen läsnäolo" määritellään.
Yritys joutuisi jatkossa maksamaan veroa paitsi fyysisen, myös digitaalisen läsnäolonsa perusteella. Komission ehdotuksen mukaan yrityksellä on digitaalinen läsnäolo maassa, jossa sillä on vähintään seitsemän miljoonan euron tulot, vähintään 100 000 käyttäjää tai yli 3000 uutta sopimusta digipalveluista kalenterivuodessa.
Vähintään yhden näistä ehdoista täyttyessä yritys joutuisi maksamaan veroa liikevoitosta kyseiseen maahan.
Esityksen tarkoitus on tasoittaa kilpailuasetelmaa perinteisten yritysten ja internetissä toimivien yritysten välillä. Kun tämä ehdotus saadaan vietyä läpi ja jäsenmaiden lainsäädäntöön, väliaikainen myyntiin perustuva vero poistuu käytöstä.
Suomessa esimerkiksi peliala on suhtautunut skeptisesti uuteen digiveroon. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan komission esittämä digitaalisen läsnäolon määritelmä pätisi valtaosaan suomalaisista pörssiyrityksistä, joilla on digitaalista liiketoimintaa. Seitsemän miljoonan euron myynnin kriteeri voi kattaa myös suomalaisia pk-yrityksiä ulkomailla.