Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Huonon maineen saanut muovi on usein järkevin pakkausmateriaali – kunhan sitä käyttää vastuullisesti

Muovi mahdollistaa monia nykyään itsestään selvänä pidettyjä asioita, muistuttaa VTT:n tutkija Heidi Peltola. Muovin välttely Suomessa ei ole turhaa, vaikka se ei olekaan ratkaisu maailman roskaongelmiin.

lintu rannalla ja muoviroskaa
Pikkuhiljaa maailma hukkuu muoviroskaan, ellei kulutustottumuksia muuteta. Muoviton maaliskuu -kampanja pyrkii herättelemään ihmisiä miettimään omaa muovin käyttöä. Kuva: Matthew Chauvin
Emma Hinkula
Avaa Yle-sovelluksessa

Osa suomalaisista on viettänyt tässä kuussa muovitonta maaliskuuta, jonka tarkoituksena on vähentää kertakäyttöisen muovin kulutusta.

Suomalaisten tuottaman muovijätteen määrä on kuitenkin melko mitätön verrattuna esimerkiksi Aasian maihin. Joten onko suomalaisten muovin välttelyllä isossa mittakaavassa mitään merkitystä?

Suomen WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuon mielestä on. Hän sanoo, että muovin välttely etenkin turhan kulutuksen osalta on kaikkialla maailmassa järkevää.

Soirinsuon mukaan ylipäätään kaikkien jätteiden tuottamista tulisi pienentää. Meillä kaikilla on mahdollisuus kantaa oma kortemme kekoon vähentämällä esimerkiksi turhan muovin käyttöä.

– Me voimme olla muovin käytön ja kierrätyksen mallimaa, mutta emme voi poistaa Aasian muoviongelmaa olemalla itse käyttämättä muovia.

Muovi ei luontoon yleensä itse joudu, vaan joku sen sinne laittaa.

Heidi Peltola

Suomalaisten viettämällä muovittomalla maaliskuulla on siis merkitystä etenkin sen kannalta, että se saisi ihmiset miettimään sitä, miten paljon kertakäyttömuovia kannattaa käyttää.

– Se on sellaisten yleisten asenteiden ja ajattelutapojen muutos, mistä tässä on kysymys, Soirinsuo summaa.

Kun puhutaan muovisaasteiden aiheuttamista ongelmista, tulee monelle luultavasti ensimmäisenä mieleen rannoille ajautuneet valaat, joiden vatsat ovat täynnä muoviroskaa tai valtamerissä ajelehtivat jättimäiset muovijätelautat.

Suomen yhteys valtamerten roskittumiseen on kuitenkin Soirinsuon mukaan melko olematon. Itämeri on hänen mukaansa sen verran sulkeutunut allas, että sinne joutunut muovi pysyy Itämerellä.

– Itämereen joutuva suurikokoinen muovi tulee suurimmaksi osaksi ihmisten roskaamisesta ja rakennusteollisuudesta, jonkin verran kalastuksesta ja merenkulusta.

Kaksi miestä kerää purkkeja säkkeihin rannalla, joka on täynnä kirjavaa muovijätettä.
Viime kesänä otettu valokuva näyttää tulvien tuoman muovijätteen määrän Korle Gobnon rannalla Ghanassa. Kuva: Christian Thompson / EPA

Itämerikään ei siis ole välttynyt muovilta. Soirinsuo nostaa esimerkiksi Helsingin saaristot, joissa ei voi olla törmäämättä muoviroskaan. Itämerelläkin on Soirinsuon mukaan todistetusti kuollut eläimiä kietoutumalla muovisiin verkkoihin.

– Suurin ongelma on kuitenkin se, että se muovi ei katoa ympäristöstä nopeasti, vaan vuosikymmenien ja vuosisatojen kuluessa. Jos sitä ei suitsita, on meillä sadan vuoden päästä käsissämme ihan hirveä pommi. Emme voi jatkaa näin, miten olemme tähän mennessä tehneet.

Muovi on välillä paras vaihtoehto

Muovin aiheuttamat ongelmat ja haitat ovat olleet esillä viime aikoina todella paljon. Muovilla on kuitenkin paljon hyviäkin puolia, ja joissain tapauksissa se on jopa paras materiaalivaihtoehto.

Yksi muovin tärkeimmistä käyttökohteista ovat elintarvikepakkaukset. Muoviin pakkaamalla elintarvikkeet saadaan säilymään huomattavasti pidempään, kuin ilman muovikäärettä.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkija Heidi Peltola kertoo, että tuotteen hiilijalanjäljestä valtaosa aiheutuu pakatusta elintarvikkeesta, ei pakkausmuovista, ja muovipakkausten käytöllä saadaan sitä kautta säästettyä elintärkeitä resursseja.

– Ruokahukka on valtava sekä kaupoissa että kotitalouksissa. Ja sitä pystyään pienentämään muovin käytöllä, niin se on hyvin tärkeää.

Pakattua lihaa kylmähyllyssä
Elintarvikepakkauksissa muovi on äärettömän hyödyllinen materiaali. Ilman muovipakkauksia ruoan säilyvyysaika olisi huomattavasti lyhyempi. Kuva: Kari Kosonen / Yle

Peltola ei usko maailmaan ilman muovia. Ainakaan vielä.

– Jos katsotaan ympärillemme, niin nähdään, että muovi mahdollistaa ihan hirveästi asioita. Esimerkiksi liikkumiseen autoilla, hygieenisen terveydenhuollon ja teknologisen kehityksen, se vaikuttaa ihan joka asiaan.

Monissa tapauksissa muovi on Peltolan mukaan ehdottomasti paras materiaalivaihtoehto, kuten esimerkiksi autoissa.

– Jos auton muovikomponenteista luovuttaisiin, painaisi auto ihan hirveästi enemmän. Pelkästään polttoainekulutus ja sitä kautta myös päästöt kasvaisivat hurjasti. Tämä koskee myös lentoliikennettä.

Kierrätettäville tuotteille täytyisi myös löytää uusia käyttötarkoituksia.

Heidi Peltola

Muovin totaalisen välttelyn sijaan kuluttajan kannattaa Peltolan mielestä kiinnittää huomiota vastuulliseen muovin käyttöön. Eli, että muovia ei heitä luontoon, vaan hävittää sen kierrättämällä tai käyttää mahdollisuuksien mukaan uudelleen, vähentää turhaa muovinkäyttöä sekä suosii ja vaatii biopohjaisia tuotteita kaupoista ja valmistajilta.

– Emme voi syyttää muovia materiaalina luonnon ja merien roskaamisesta, sillä kuluttajan ja valmistajan täytyy ottaa vastuu omista toimistaan. Muovi ei luontoon yleensä itse joudu, vaan joku sen sinne laittaa.

Muovin kierrätykseen liittyy paljon epäselvyyksiä

Vuodesta 2016 lähtien kotitaloudet ovat pystyneet kierrättämään muovia. Kierrätykseen kelpaa pakkausmuovi, joka ei sisällä PVC-muovia. Kierrätykseen laitettavat pakkaukset eivät myöskään saisi olla kovinkaan likaisia.

WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo sanoo, että pakkausmuovin kierrätyksessä on vielä ongelmia. Ihmiset eivät esimerkiksi vielä täysin tiedä, minkälaista muovia pitää kierrättää, mihin sitä voi viedä (Suomen Uusiomuovi Oy) ja pitääkö muovipakkauksia pestä.

– Tällaisia ihan käytännön asioita pitäisi tehdä selväksi, koska tällä hetkellä muovin kierrätyskapasiteetti on paljon suurempi verrattuna siihen, paljonko muovia menee kierrätykseen. Tiedotuspuolta pitäisi siis tehostaa.

Muovin kierrätystä pitäisi VTT:n tutkija Heidi Peltolan mielestä laajentaa pakkausten lisäksi myös muihin muovijakeisiin ja -kohteisiin. Muovi pitäisi hänen mukaansa nähdä osana kiertotaloutta, kuten kaikki muutkin materiaalit.

– Kierrätettäville tuotteille täytyisi myös löytää uusia sovelluksia ja käyttötarkoituksia.

Näitä ei saa laittaa muovinkeräykseen.
Kierrätykseen eivät sovi PVC-muovi, vaarallisia aineiden pakkaukset tai elektroniikkaa sisältävät tuotteet. Kuva: Topi Tirri / Yle

Muovin kierrätyksestä pitäisi Peltolan mukaan myös viestiä vielä enemmän kuluttajille. Esimerkiksi siitä, että tällä hetkellä ainoastaan pakkausmuovia voi viedä kierrätyspisteisiin.

Muovikierrätyspisteitä on useimmiten kauppojen yhteydessä. Peltola ajattelee, että kuluttajien muovin kierrätystä tehostaisi se, jos muovinkeräys olisi samalla tavalla järjestetty taloyhtiöissä, kuin esimerkiksi metallin- ja pahvinkeräys.

Muovin kierrätykseltä menee jossain määrin pohja, jos sitä varten täytyy ajaa autolla ensin monta kilometriä. Kierrätyspisteitä pitäisikin Anna Soirinsuon mielestä lisätä ja kierrätystä helpottaa. Hän kertoo, että Helsingin seudun jätekeräyksestä voi tilata muovinkeräysastian joko taloyhtiöön tai yksittäiseen talouteen.

Soirinsuo sanoo, että asiasta ei kuitenkaan tiedoteta aktiivisesti. Hänen mielestään sama asia pitäisi tehdä mahdolliseksi koko Suomessa.

– Sen pitäisi olla muovintuottajien järjestämää. Käytännössä se onkin, mutta he ovat saaneet asian järjestettyä niin, että sitä järjestetään liian harvakseltaan tai liian harvassa paikassa tällä hetkellä.

Lue myös:

Nainen vältteli kuukauden muovia ja kertoo nyt vinkkinsä arjen ostoksiin: "Mitä luomumpi tuote, sitä muovisemmin se on pakattu"

Kulutusjuhlaa viettänyt kauppatieteen opiskelija pani elämänsä uusiksi – Nyt hän tekee deodoranttinsakin itse, jotta ei tuottaisi yhtään muovia

Suosittelemme