Naisten jääkiekko oli näkyvästi esillä Suomessa koko helmikuun ajan. Naisleijonien menestys Etelä-Korean olympialaisissa ei jäänyt keneltäkään urheilua seuraavalta huomaamatta.
Kisat päättyivät pronssijuhliin, joiden jälkeen kuultiin yleviä lupauksia siitä, että naisten jääkiekkoon on luvassa merkittäviä satsauksia seuraavan olympiadin aikana.
Jääkiekkoliitto piirtää parhaillaan uutta strategiaa, jonka sisällöstä liiton johto ei vielä kerro tarkemmin. Nais- ja tyttökiekko on todennäköisesti strategian yksi ”painopistealueista”.
Mitään konkreettista ei ole vielä tapahtunut. Paitsi se, että Jääkiekkoliiton toimistolla Tuula Puputti huhkii kahden ihmisen töitä. Puputti toimii ensi vuonna järjestettävien MM-kotikisojen pääsihteerinä ja tyttökiekon kehittäjänä. Kesäkuusta eteenpäin hän on naisten joukkueen GM ja kisojen pääsihteeri.
– ”Tumppi” on melkoinen energiapakkaus. Jos joku pystyy hoitamaan kahden ihmisen hommat niin hän, mutta varmasti helpottaisi, jos olisi enemmän ihmisiä hoitamassa asioita. Varmasti voisi panostaa enemmän, Suomen kaikkien aikojen naiskiekkoilija Riikka Välilä sanoo.
Välilä, 44, on hämmästyttävän pitkän uransa aikana nähnyt, miten naisten jääkiekko on ottanut kehitysaskeleita Suomessa. Nyt pitäisi ottaa se kenties isoin harppaus. Monet muut maat, kuten Ruotsi, ovat alkaneet panostaa jo tosissaan naisten kiekkoiluun laajalla rintamalla, mutta Suomi ei ole vielä päässyt oraalla olevaa strategiaa pidemmälle.
– Totta kai sitä haluaisi nopeita muutoksia, mutta en ole hirveän toiveikas. Kaikki asiat tarvitsevat oman aikansa. On hyvä muistaa, minkä tien esimerkiksi miesten kiekko ja mieskiekkoilijat ovat Suomessa kulkeneet. Onhan siihenkin mennyt aikaa, Välilä muistuttaa rauhallisesti.
Välilän puheesta kuulee, että naiskiekkoilijat ovat vuosien saatossa tottuneet tyytymään vähään.
– Jo se, että liiton nokkamiehet (puheenjohtaja Harri Nummela ja toimitusjohtaja Matti Nurminen) puhuvat naiskiekon kehittämisestä, on todella positiivinen asia. Ennen ei naisten jääkiekosta puhuttu mitään, Välilä hymähtää.
– Saataisiin ensin edes olosuhteet sellaiseen kuntoon, ettei tarvitsisi maksaa pelaamisesta, hän jatkaa.
Välilä tietää, mihin suuntaan Suomessa pitäisi naisten jääkiekkoa viedä. Hän on kiekkoilut kaksi edellistä kautta Ruotsin pääsarjassa HV71:n riveissä ja nähnyt, miten naisten lätkää kehitetään länsinaapurissa määrätietoisesti.
– Seuroissa pitäisi Suomessa tehdä sitä, mitä täällä Ruotsissa tehdään. Että panostetaan voimakkaasti naisten joukkueisiin. Se nähdään täällä pidemmän tähtäyksen panostuksena, joka tuo aluksi imagohyötyä ja myöhemmin sitten toivottavasti rahoittaa itse itsensä, Välilä kertoo.
Nyt pitää herätä nykypäivään! Se vaatii asennemuutoksen. Olemme Ruotsia tasa-arvossa valovuoden jäljessä.
Pasi Mustonen, Naisleijonien päävalmentaja
Naisleijonien päävalmentaja Pasi Mustonen haluaa Välilän tavoin kääntää katseet seuratasolle. Liiton toimintaan hän sanoo olevansa tyytyväinen.
– Puputti ja liitto tekevät paljon hyviä asioita, yhdessä olympiakomitean kanssa.
Jääkiekkoliittohan on kärkikiekon osalta hommansa hoitanut. Kehittyminen tapahtuu arjessa. Ja se ei ole pelkästään liiton asia vaan seurojen. Seurojen pitää tajuta naiskiekon arvo ja luoda pelaajapolku, Mustonen sanoo.
Pelaajapolkuja on naisille tarjolla Mustosen mukaan Suomessa tällä hetkellä tasan kaksi.
– Kuortane on loistava paikka kehittyä. Sitä eivät kaikki vieläkään ymmärrä. Ja sitten meillä on Oulun Kärpät. Jos näitä pelaajapolkuja ei tule lisää, niin jatkossa ei tule olympiamitaleita, Mustonen sanoo suoraan.
Valmentajan mielestä kyse on ennen kaikkea siitä, miten naisten jääkiekkoon suhtaudutaan Suomessa, erityisesti seuroissa.
– Kivikautinen asenne on kehityksen ainoa este. Nyt pitää herätä nykypäivään! Se vaatii asennemuutoksen. Olemme Ruotsia tasa-arvossa valovuoden jäljessä, Mustonen jyrähtää.
– Tämä on monella tavalla yhteiskunnallinen kysymys. Nais- ja tyttöurheilun julkisuusarvo on tajuttu Ruotsissa. Olen varma, että Suomessakin on yrityksiä, jotka haluavat profiloitua naisjoukkueen tukijaksi, Mustonen uskoo.
Lue myös: