Alakoulun luokanopettajana työskentelevä Anni Vakkila-Mattinen tunsi itsensä helmikuussa lopen uupuneeksi. Hän oli ollut väsynyt jo ennen joulua, mutta hän sinnitteli töissä eteenpäin.
Vielä joululomalla hän uskoi, että ongelmat työpaikalla hellittävät ja hän pystyy aloittamaan kevätlukukauden omana jaksavana itsenään.
Tammikuu oli kuitenkin vaikea. Luokassa oli hankaluuksia työrauhan kanssa.
Ei riittänyt, että Anni Vakkila-Mattinen teki työnsä niin hyvin kuin osasi. Yhteydenpito vanhempien kanssa vei paljon aikaa ja voimia.
– Ehkä minun virheeni on ollut se, etten ole tarpeeksi selvästi osannut ilmaista oppilaiden huoltajille, että minäkin tarvitsen vapaa-ajan omaan käyttööni.
Kun työterveyslääkäri helmikuussa kirjoitti sairauslomaa, Vakkila-Mattinen oli hämmentynyt. Aluksi hän ei edes osannut myöntää levon tarvetta, kun mitään fyysistä sairautta ei ollut.
Hänellä oli myös epäonnistumisen tunteita. Hän olisi halunnut pystyä ratkaisemaan hankalat tilanteet niin, että oppilaat ja vanhemmat ovat tyytyväisiä.
Esimerkkinä vaikeimmista tilanteista Vakkila-Mattinen mainitsee oppilaiden keskinäiset riidat, joihin ei yrityksistä huolimatta löydy sovintoa.
Kysely: Opettajien työrauha on heikentynyt
Anni Vakkila-Mattisen kokemus koulutyön väsyttävyydestä on yleinen. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on selvittänyt opettajien uupumista kyselytutkimuksella. Selvityksen mukaan opettajien kokema työrauha on heikentynyt aiemmasta tutkimusvuosina 2016–2017.
Kyselyyn vastanneista opettajista joka kolmas koki, että häiriötilanteet koulussa ovat lisääntyneet.
Työrauhaa heikensivät opettajien vastausten mukaan suuret ryhmäkoot. Vastaavasti työrauhaa paransivat pienet ryhmäkoot tai mahdollisuus jakaa luokka useampaan osaan.
Anni Vakkila-Mattinen tietää omakohtaisesti, kuinka tärkeää on, että erityistä tukea tarvitseville oppilaille todella annetaan erityistä tukea.
– Monta kertaa väsymiseeni on liittynyt kuvio, että luokassani on ihmislapsi, jolle ei saada apua järjestettyä. Olen sitä kerta toisensa jälkeen pyytänyt, joskus jopa huutanut, mutta minua ei ole kuunneltu.
– En tiedä, onko se loppujen lopuksi opettajan tehtävä pelastaa.
Sairauslomien syitä ei tiedetä kattavasti
Osa luokanopettajista uupuu Anni Vakkila-Mattisen tavoin niin, että päätyy sairauslomalle.
Luokanopettajien sairauspäivien määrä kasvoi vuonna 2016 edellisvuoteen verrattuna jonkin verran, kertoo Työterveyslaitoksen ylläpitämä tilasto. Vuoden 2017 tilastot eivät ole vielä valmistuneet.
Tarkkaa tietoa opettajien sairauslomien syistä ei ole olemassa.
Yksittäisistä kunnista ainakin Imatralla Etelä-Karjalassa mielenterveyssyistä myönnettyjen sairauspoissaolojen määrä on lisääntynyt viime vuoden lopussa. Tilastotieto koskee Imatran kaupungin koko henkilöstöä, josta opettajat ovat iso ryhmä.
Imatran henkilöstöpalvelupäällikkö Jouni Urpalainen myöntää, että viime vuoden lopussa mielenterveyssyiden osuus työkyvyttömyyden syynä oli poikkeuksellisen korkea.
Opettajien sairauspäivien määrä kertoo osaltaan myös siitä, miten kouluissa pärjätään suurten muutosten keskellä.
Koulusyksyn alussa 2016 alakouluissa käyttöön otettu opetussuunnitelman uudistus oli monelle opettajalle kova paikka.
Kouluista eri puolilta maata raportoitiin muutossyksyn aikana monenlaisista ongelmista. Rauhattomuus oli lisääntynyt, kun oppilas ei aamulla löytänytkään vakituista istumapaikkaa. Omasta nimikkopulpetista luopuminen on yksi konkreettinen kohta opetussuunnitelman uudistuksessa.
Uusiin menetelmiin perehdyttäviä koulutuspäiviä ei ollut järjestetty opettajille riittävästi. Koulutuspäivien sisältö ei myöskään ollut sitä, mitä uudistuneessa työssä eniten kaivattiin.
Osa opettajista kertoi kipuilevansa jopa oman ammatti-identiteetin kanssa: pitäisikö oma opettajapersoona yrittää muuttaa jotenkin toisenlaiseksi?
Luokanopettaja Anni Vakkila-Mattinen jaksoi hyvin opetussuunnitelman uudistuksen alkuvaiheet. Hänelle työtapojen muutos ei ollut ongelma, päinvastoin. Hänestä tuntui voimakkaasti siltä, että uudistus on juuri sitä, mitä opettajan ja oppilaan rooleihin on kaivattu jo pitempään.
Rehtoreilla on yhä enemmän alaisia
Myös muutokset koulujen johtamisjärjestelyissä vaikuttavat työrauhaan ja sitä kautta opettajien jaksamiseen. Eri kunnissa on kokeiltu tai pysyvästi siirrytty sellaisiin johtamismalleihin, joissa yksi rehtori johtaa huomattavasti aiempaa suurempaa opettajakuntaa.
Karvin kyselyyn kuuluneista peruskouluista ja lukioista joka viides oli sellainen, jossa rehtorilla on johdettavanaan enemmän kuin yksi yksikkö.
Esimerkiksi Imatralla Etelä-Karjalassa siirryttiin syksyllä kolmen koulukeskuksen malliin. Aiemmin rehtorin nimikkeellä työskenteli kaupungin kouluissa 14 ihmistä. Nyt kolmeen keskukseen keskitettyä työtä johtaa kussakin yksi rehtori.
Opettajien ammattijärjestön OAJ:n työelämäasiamiehen Riina Länsikallion mukaan järjestön suositus on, että yhdellä rehtorilla olisi enintään noin kaksikymmentä alaista.
Imatran rehtoreilla on nyt johdettavanaan 60–90 alaista. Tosin rehtoreilla on tukenaan apulaisrehtori ja avustavia opettajia.
OAJ:n mukaan johtamismallien ja -kokeilujen vaikutusta opettajien jaksamiseen pitäisi seurata tarkkaan.
Anni Vakkila-Mattisen koulussa Lappeenrannassa opettaja useimmiten tavoittaa rehtorin silloin, kun tarvitsee.
– Opettajat tarvitsevat rehtoria oman työnsä tueksi erityisesti silloin, kun he joutuvat puuttumaan häiriötilanteisiin, sanoo koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen OAJ:sta.
Pitkät hiihtolenkit auttoivat jaksamaan
Uupuminen työssä ei tapahtunut Anni Vakkila-Mattiselle nyt ensimmäistä kertaa, vaan hän on jo aiemmin toisinaan tarvinnut tauon opetustyöstä.
– Elämäänsä ja terveyttään on ihan turha uhrata siihen, että ei uskalla sanoa, että nyt väsyttää tai että en pysty enää.
Sairausloman päivät noudattivat samaa kaavaa. Hän voiteli suksensa, veti pipon syvälle päähän ja painui metsään pitkille hiihtolenkeille. Hiihtäessä pystyi ajattelemaan selkeästi.
– Elefantin kokoinen kivi rinnan päällä alkoi siirtyä syrjään.
Lopulta hän myös löysi omat rajansa.
– Jos on aina vahva, niin ei uskalla enää olla heikko. En halua, että minulle kävisi niin, Vakkila-Mattinen pohtii tunteitaan työuupumuksen takana.
Tekstistä poistettu 3. 4. klo 21.20 kaksi sairausloman pituutta ja syytä koskenutta kohtaa.