Helsingin suojellun observatorion seinässä on kaksi suurta piirrosta. Yhdellä viivalla piirretyt teokset kuvaavat observatorion ensimmäistä johtajaa, Friedrich Argelanderia sekä rakennuksen suunnitellutta arkkitehtia Carl Ludwig Engeliä.
Siis hetkinen: piirros suojellun rakennuksen kyljessä?
Ei hätää. Kun nostaa katseen älypuhelimen näytöltä, takana oleva seinä on jälleen putipuhdas.
– Tämä on suojeltu rakennus eikä tämän seiniin voi piirrellä. Tämän lisätyn todellisuuden avulla olen pystynyt piirtelemään, toteaa teoksen suunnitellut taiteilija Vappu Rossi.
Piirros on alkujaan piirretty paperille perinteiseen tyyliin, mutta teknisin apuvälinein se saadaan piirtymään historiallisen rakennuksen seinään. Rossi valitsi paikan Tähtitorninvuorelta, koska observatoriossa yhdistyy tiede-, kulttuuri- ja kaupunkihistoria. Sitä paitsi hän on innokas tähtiharrastaja.
– Halusin tuoda esille tätä paikkaa. Ihmiset eivät ole havainneet, miten nerokas museo tämä on.
Tekniikka luo leikkikentän, taiteilija sisällön
Lisätty todellisuus ilmestyy, kun tiettyä kohdetta katsotaan näytön kautta ja jonkin sovelluksen avustamana. Käytännössä tarvitaan älypuhelin, sovellus sekä joku kohde, joka laukaisee sovelluksen piirtämään todellisen kuvan päälle.
Lisätty todellisuus eli AR (Augmented Reality) on ollut pitkälti markkinamiesten leikkikalu. Taiteilijoille tekniikka avaa kuitenkin aivan uudenlaisen temmellyskentän.
– Siihen tulee jokin sisältö ja taiteellinenkin aspekti. Se ei ole enää pelkästään uusi, huikea tekniikka, jolla voi tehdä jonkun ihmeen, vaan siinä on se soijapihvi mukana, sanoo Varpu Rossi.
Nyt sinne voi tehdä teoksen, joka ei näy lainkaan, ellei sitä varta vasten halua nähdä.
Vappu Rossi
AR tuokin paikkoihin metatason, jota ei muuten sinne saataisi. Lisäksi se on taiteena "kohteliaampaa" kuin julkinen taide, joka on väkisin kaikkien näkyvissä.
– Tiettyyn ympäristöön ei saa puuttua lainkaan. Nyt sinne voi tehdä teoksen, joka ei näy lainkaan, ellei sitä varta vasten halua nähdä.
Älypuhelimet ovat tuoneet lisätyn todellisuuden käytännössä kaikkien ulottuville. Taiteilija itse tosin joutui työstövaiheessa lainaamaan kapulaa.
– Minä olin perheestämme ainut, jonka puhelimessa tämä ei toiminut, sillä perheenäiti ostaa tietenkin viimeisenä itselleen uuden mallin. Lasten matkapuhelimilla sitten testailin näitä, Rossi nauraa.
Geokätkentää lisätyn todellisuuden mausteella
Rossin taideteokset ovat osa Art Cache Helsinki -taidekätköjen sarjaa. Paikkojen löytämisen lisäksi on ladattava puhelimeen suomalainen Arilyn-sovellus. Tämän jälkeen tiettyjä kohteita kuvattaessa taideteokset ilmestyvät puhelimen näytölle todellisen kuvan päälle.
Juuri tähän liittyy myös ajatus taidekätköstä. Paikka täytyy löytää ja lisäksi on nähtävä vaivaa, ennen kuin taide ilmestyy palkinnoksi.
Observatorion lisäksi teoksia löytyy vaikkapa Isoisänsillalta ja pelastusarmeijan ruoanjakelupisteestä Helsingin Kalliosta.
Vappu Rossin toinen teos löytyy läheltä ja se antaa kirjaimellisesti siivet. Kyseessä ovat sivellintekniikalla maalatut siivet, jotka ilmestyvät vaikkapa kaverin selkään, kun vain löytää taidekätkön puhelimensa kanssa. Siipien luut ja höyhenten kiinnittyminen on opiskeltu konservaattori Janne Granrothin opastuksella.
– Toki olen vapaalla kädellä ottanut taiteellisia vapauksia, että se näyttää koristeelliselta. Periaatteessa kaikki on kuitenkin alun perin ollut luonnontieteellisesti oikein, kuvaa Rossi.
Siivet on animoitu myös huojumaan majesteetillisesti. Alun alkaen myös kuviot observatorion seinässä oli tarkoitus animoida, mutta käytettävyyssyistä animoinnista luovuttiin. Tosin sen kuvan hienoiseen elämiseen ei tarvita kuin pieni pakkaslumisade.
– Lumisade aiheuttaa sen, ettei sovellus ymmärrä aivan tarkasti, kuinka sen pitäisi kuva näyttää, kertoo Rossi.