Turkin suurin yksityinen mediatalo myydään presidentti Recep Tayyip Erdoğania lähellä olevalle liikemiehelle. Doğan-mediajätin omistava miljardööri Aydın Doğan ilmoitti tällä viikolla aloittavansa neuvottelut mediatalonsa myymiseksi. Mediatalo myydään liikemies Erdoğan Demirörenille, jolla on läheiset suhteet Turkin hallintoon.
Doğan on Turkin suurin mediatalo. Se omistaa esimerkiksi televisiokanava CNN Türkin ja maan suurlevikkisimmän Hurriyet-sanomalehden.
Mediatalo on ollut monien paineiden alla viime vuosina, mutta se on pyrkinyt ainakin jollain tapaa neutraaliin uutisointiin. Vuonna 2009 sille langetettiin 2,5 miljardin verosakot, joilla arvioitiin haluavan horjuttaa sen asemaa.
Doğanin myynti tarkoittaa, että noin 90 prosenttia Turkin mediasta kuuluu nyt hallitusta lähellä oleville tahoille.
– Myynti tarkoittaa monipuolisen ja itsenäisen journalismin kuolemaa Turkin valtamediassa, sanoi Turkin Toimittajat ilman rajoja -järjestön edustaja Erol Önderoğlu järjestön kannanotossa.
Uusi omistaja pyysi kyynelehtien anteeksi Erdoğanilta
Presidentillä näyttää olevan vahva ote mediatalon tulevaan omistajaan Erdoğan Demiröreniin.
Vuonna 2014 julkisuuteen vuosi puhelinnauha, jossa Demirören pyytää kyynelehtien anteeksi presidentiltä omistamansa Milliyet-lehden uutisjuttua, jossa kerrottiin Turkin valtion ja kurdien sissijärjestön PKK:n rauhanneuvotteluista.
Nauhalla hän lupaa myös rangaista ihmisiä, jotka ovat päättäneet julkaista uutisen.
Oppositio pelkää Youtuben ja Netflixin sensuuria
Mediatalon myynnin lisäksi Turkin hallitus hyväksyi tällä viikolla lain, joka mahdollistaa internetissä jaettavien videoiden valvonnan.
Mediat, jotka aikovat jakaa videoita internetissä, tarvitsevat siihen nyt luvan mediaa valvovalta valtion elimeltä RTÛK:ilta. Laki mahdollistaa videoita luvatta jakavien sivustojen sulkemisen ilman oikeuden päätöstä. Lain piiriin kuuluu muun muassa suoratoistopalvelu Netflix.
Turkin hallinnon mukaan lain tarkoituksena on estää esimerkiksi haitallisen sisällön jakamista lapsille. Lain pelätään kuitenkin voivan johtaa myös videopalvelu Youtubeen ja muuhun sosiaaliseen mediaan jaettavien sisältöjen sensurointiin.
Laki epäselvä
Huolta on lisännyt se, että lain tulkinta on toistaiseksi epäselvää. Turkin hallinnon mukaan laki ei koskisi yksittäisiä käyttäjiä, jotka haluavat jakaa videoita vaikkapa Youtubessa.
RTÛK:in jäsenen, oppositiopuolue CHP:n kansanedustajan İlhan Taşçınin mukaan lakitekstin epäselvän muotoilun vuoksi on mahdotonta sanoa, miten lakia tullaan tulkitsemaan.
– Jos Youtubeen jaetaan video, jota katsoo 100 000 ihmistä, tulkitseeko RTÛK tämän yksityisenä videon jakamisena vai lähetystoimintana, hän sanoi uutistoimisto Bloombergille.
Turkin oppositiopuolueet ovat kritisoineet lakia. Suurimman oppositiopuolue CHP:n mukaan tarkoituksena on rajoittaa internetin sisältöjä ennen ensi vuonna pidettäviä presidentinvaaleja.
Turkin varapääministerin Bekir Bozdağin mukaan lain tarkoituksena ei ole rajoittaa sananvapautta, vaan estää rikollisen sisällön jakaminen.
Wikipedia jo lähes vuoden estettynä
Internetin vapaus on horjunut Turkissa viime vuosina.
Twitteriin ja Youtubeen pääsy on ollut ajoittain estettynä aiemminkin. Tietosanakirja Wikipediaan pääsy on ollut estettyä Turkissa jo kohta vuoden. Turkki on perustellut Wikipedian pääsykieltoa sillä, että sivustolla on “terrorismia tukevia sisältöjä”.
Myös kansalaisten netinkäyttöä on jo pitkään valvottu tarkasti. Ihmisiä on asetettu syytteisiin esimerkiksi heidän tviittiensä vuoksi. Muun muassa entinen Miss Turkki sai ehdollisen vankeustuomion, koska oli jakanut Instagramissa presidentti Erdoğania loukkaavaa sisältöä. Turkin lain mukaan presidentin loukkaaminen on rikos.
Turkin sananvapaustilanne on ollut heikoissa kantimissa erityisesti vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen. Arviolta yli 100 toimittajaa on vankilassa.
Tänä vuonna demokratiaa valvova Freedom House -kansalaisjärjestö määritteli Turkin ensimmäistä kertaa ei-vapaaksi maaksi.
Jutun otsikkoa on täsmennetty klo 12.15: Noin 90 prosenttia mediataloista ei ole suoraan valtion omistuksessa, vaan osa niistä on valtion hallintoa lähellä olevien tahojen omistuksessa.