Helsinkiläisessä Kallion kirjastossa koettiin tänään iltapäivällä värikäs hetki, kun drag-runoilija, taiteilijanimeltään Maimu Brushwood omaa sukuaan Huolirinta loihti innokkaalle yleisölle pienen satutunnin.
Yleisön joukossa istui arviolta nelisenkymmentä ihmistä – aina vauvoista isovanhempiin asti.
Runoilijalle itselleen jäi tapahtumasta "hyvä fiilis". Drag-satutunnit ovat pyörineet jo jonkin aikaa Yhdysvalloissa – ja nyt siis Suomessakin.
Minulle drag edustaa suvaitsevaisuutta. Voi olla mitä vaan ja minkänäköinen vaan ja tulla silti hyväksytyksi.
Timo Tähkänen
– En osannut yhtään odottaa, minkäikäisiä ihmisiä tulee ja paljonko heitä tulee. Mutta paljon oli aikuisia ja paljon oli pieniä vauvoja, sanoo Brushwood, oikealta nimeltään kuvataiteilija Timo Tähkänen.
Hän kertoo hahmonsa olevan runoilija ja miettineensä, missä pystyisi esiintymään.
– Olen työskennellyt paljon vanhusten kanssa. Tykkään viedä taidetta erilaisiin paikkoihin ja erilaisille ihmisille.
– Minulle drag edustaa suvaitsevaisuutta. Sitä, että voi olla mitä vaan ja minkänäköinen vaan ja tulla silti hyväksytyksi, taiteilija sanoo.
Yle haastatteli satutunnin jälkeen myös kolmevuotiasta Rauhaa. Helsinkiläinen Rauha oli saapunut kuuntelemaan satutuntia tätinsä kanssa.
Millainen satutunti oli?
– Hauska!
Mikä siitä teki hauskan?
– No kaikki.
Mitä tarinasta jäi mieleen?
– Se kun sille tuli se mustelma.
Entäs kaveri, joka kertoi tarinaa – miltä hän näytti?
– Kivalta!
Mikä hänessä oli kivannäköistä?
– Kukat.
