Suomalais-brasilialaista sellutehdasyhtiötä Veracelia syytetään maakaappauksista Brasiliassa.
Stora Enson ja brasilialaisen Fibrian puoliksi omistamalla Veracelilla on Bahian osavaltiossa sellutehdas. Paikallisten asukkaiden mukaan Veracel on kaapannut itselleen maata väärillä asiakirjoilla. Paikalliset syyttävät myös viranomaisia korruptiosta.
Paikallisten mukaan todistetusti kaapattuja maa-alueita on jopa 40 000–60 000 hehtaaria. Osalla alueista on meneillään Brasilian liittovaltion poliisin tutkinta, joka alkoi paikallisten tekemän joukkokanteen jälkeen viime joulukuussa.
Kiistanalainen alue ei ole pieni, sillä Veracelilla on Stora Enson mukaan 214 000 hehtaaria maata eukalyptusviljelmiä varten. Noin puolet alueesta on yhtiön mukaan puunkasvatuskäytössä.
Stora Ensoa ja Veracelia on aiemminkin syytetty väärinkäytöksistä Brasiliassa – useaan kertaan (IL).
"Ei voi olla niin, että pohjoismainen yhtiö toimii näin"
Alueella juuri kolmen viikon kenttämatkalla ollut suomalainen tutkija, Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger sanoo, että maakiistat alueella ovat kärjistyneet.
Hän keskusteli paikallisten asukkaiden, asianajajien, tutkijoiden, viranomaisten, journalistien ja heimopäälliköiden kanssa ja kävi kiistanalaisilla alueilla. Krögerin mukaan kiistat koskevat tuhansia perheitä.
– Maata otetaan haltuun laittomasti, uhataan väkivallalla, tuhotaan viljelmiä ja taloja, häädetään keskellä yötä ihmisiä joilla ei ole muuta paikkaa mihin mennä, Kröger luettelee.
Kröger on tutkinut Brasilian ja Veracelin maakiistoja vuodesta 2004 ja käynyt alueilla useita kertoja. Kiistoja on käyty vuosia, mutta tilanne on Krögerin mukaan nyt pahempi kuin aiemmin.
– Tilanne siellä on niin dramaattinen, että paikalliset asianajajat kuvasivat sitä termeillä kauhu ja skandaali. Ei voi olla niin, että pohjoismainen yhtiö toimii näin, Kröger hämmästelee.
Stora Enso: Ei tietoa, että tilanne olisi kärjistynyt
Stora Enso kiistää maakaappaukset ja väkivaltaiset häädöt. Yhtiö on ottanut yhteyttä Veraceliin väitteiden nyt tultua ilmi. Asia nousi lyhyesti esiin myös Stora Enson keskiviikkoisessa yhtiökokouksessa Helsingissä.
– Olemme kysyneet Veracelilta tarkennuksia nyt esitettyihin tietoihin. Ensimmäiset vastaukset ovat olleet, että he eivät ole tietoisia tämäntyyppisestä asioiden kärjistymisestä, sanoo Stora Enson talousjohtaja ja Suomen-maajohtaja Seppo Parvi.
Stora Enso ei ole tietoinen myöskään liittovaltion poliisin tutkinnasta. Parven mukaan maakiistoja on aiemmin kyllä ollut, ja Brasilian maanomistusolot ovat yleisesti hankalat. Veracelin 214 000 hehtaarin maa-aluetta hän pitää kokonaan laillisena.
– Meillä ei ole tietoa siitä, että mitään alueita olisi hankittu laittomasti, Parvi sanoo.
Stora Enson ilmoituksen mukaan Veracelilla on 16 500 hehtaaria niin sanottua "dialogialuetta", jolla yritetään löytää ratkaisua kiistaan ja käydään vuoropuhelua tuhansien maattomien kanssa. Stora Enso kertoo, että häätötoimet on käynnistetty noin 3 000 hehtaarin alueella, jonka maattomien järjestöt ovat yhtiön mukaan vallanneet laittomasti.
– Siihen liittyen Veracel on käynnistänyt prosessia paikallisessa tuomioistuimessa oikeuksiensa varmistamiseksi. Mutta yhtiömme politiikkaan kuuluu aina se, että mistään alueelta ei poisteta väkivallalla ihmisiä, Parvi jatkaa.
Maakiistojen luvattu maa
Yle on ollut yhteydessä kolmeen paikalliseen toimijaan: professoriin, syyttäjänlaitoksen edustajaan ja journalistiin.
He vahvistavat, että maanomistuksesta on meneillään useita kiistoja. Radiotoimittaja Jean Ramalho kuvaa tilannetta kiihtyneeksi. Hänen mukaansa Veracelin painostusvoima asiassa on paikallisiin maattomiin verrattuna ylivoimainen.
Sen sijaan yhdysvaltalaisen The Forests Dialogue -järjestön toiminnanjohtaja Gary Dunning kertoo Ylelle, ettei ole saanut viitteitä konfliktin kiihtymisestä. Dunning sanoo käyneensä juuri yhden päivän vierailulla Veracelin mailla ensi kerran sitten vuoden 2008. Järjestö toimii Yalen yliopiston yhteydessä.
Krögerin mukaan väkivallan uhka on kiihtynyt. Hän soittaa äänitiedostoja, joilla paikalliset kertovat alueella kulkevista "pyssymiehistä" ja siitä että heidän henkeään on uhattu. Näin yleiseksi käynyttä väkivaltaa Krögerin mukaan alueella ei ole aiemmin ollut, ja Stora Ensolla on hänen mukaansa täysi vastuu siitä miten paikallisia kohdellaan.
– Kuka tahansa, joka käy paikan päällä, pystyy toteamaan tämän, Kröger sanoo.
Kröger sanoo puhuneensa samoista asioista Stora Enson kanssa jo Veracelin alkuvuosina. Hänen mukaansa yhtiö on luvannut, ettei alueella tule väkivaltaisia häätöjä.
Stora Enso ei ole ainoa yhtiö, joka on törmännyt Brasiliassa maakiistoihin.
Brasiliassa on epäselvät maanomistussuhteet, ja omistusoikeuksia yritetään usein todistaa korruptoituneiden maistraattien tekaisemilla asiakirjoilla. Brasiliassa ei ole kunnollista maarekisteriä, ja erityisesti kaupallisten intressien kohteena olevilla alueilla samasta maapläntistä voi liikkua useita eri omistustodistuksia.
Kiistoja on ollut myös Veracelin plantaasimailla heti tehtaan käynnistämisestä eli vuodesta 2005 alkaen.
Dialogin piirissä olevien perheiden lisäksi on tuhansia perheitä, jotka vetoavat maan perustuslakiin. Sen mukaan toistaiseksi jakamattomat valtion maat on annettava maattomille uudisasutukseen ja elannon hankkimiseen pienviljelyllä.
Perheet katsovat, että osa Veracelin nyt käyttämästä maasta on anastettu jo kauan ennen tehtaan perustamista, ja siksi heillä on oikeus ottaa sitä käyttöönsä.
Neitseelliset alueet sellutehtaille "puhdasta kuvitelmaa"
Krögerin mukaan perusongelma on iso sellutuotanto jo sinällään, sillä se perustuu mittaviin ja keskitetysti omistettuihin plantaaseihin.
Hänen mukaansa on "puhdasta kuvitelmaa", että jossain päin maailmaa olisi tyhjiä alueita, joille tehdas ja ison mittakaavan puuplantaasit voitaisiin perustaa ilman että aiheutetaan vakavia ongelmia.
– Suomalaisyritysten kannattaisi muuttaa strategiansa rakentaa isoja sellufirmoja ja plantaaseja globaaliin etelään. Se tuottaa tällaisia ongelmia kaikkialla, ei vain Brasiliassa.
Veracelin omistusrakenne on muuttumassa. Sen toinen omistaja Fibria myytiin maaliskuun puolivälissä toiselle brasilialaiselle sellujätille Suzanolle. Kauppa vaatii vielä hyväksynnän.