Helsingin Vuosaaressa Puistopolun peruskoulun kakkosluokkalaiset makoilevat lattialla kukin oman läppärinsä kanssa. Menossa on matematiikan tunti aistiystävällisessä luokassa.
Näkyvin ero tavalliseen luokkaan verrattuna on kokolattiamatto, joka on oppilaiden suosikki, sillä se mahdollistaa lattialla opiskelun. Oppilaat kehuvat tilaa myös lämpimäksi ja rauhalliseksi. Viime vuonna lapset kävivät koulua tavallisissa luokissa, joten heillä on vertailupohjaa. Rayen Ben Anenen mukaan luokka on myös hiljaisempi.
– Jos kokolattiamattoon tippuu jotain, siitä ei tule kovaa ääntä, Ben Anene kertoo esimerkin.
Ei mustaa eikä harmaata
Turhat äänet ovat negatiivisia aistiärsykkeitä, joista aistiystävällisissä tiloissa pyritään pääsemään eroon. Aistiystävällisellä suunnittelulla on tarkoitus tukea lasten vireystilaa ja vähentää lasten kokemaa stressiä ja levottomuutta. Tämä saadaan aikaan suosimalla muun muassa tietynlaisia muotoja, värejä, valoja ja äänimaisemia.
Tilojen suunnittelu etenee opettajien toiveiden pohjalta. Vuosaaressa tavoite oli tehdä iloiset, turvalliset ja keskittymistä tukevat tilat, kertoo aistiystävällisten tilojen äiti, stress free -konseptin luoja Margit Sjöroos.
– Koska on haluttu tukea vireystilaa, niin täällä ei ole mustaa ja harmaata isoina pintoina ollenkaan. Tietyt värit eivät sovi meille tai ne saattavat väsyttää meitä, Sjöroos kertoo.
Sjöroos suosii suunnittelussaan myös esimerkiksi silmänliikkeen myötäisiä, pyöreitä muotoja ja erilaisia äänimaisemia. Valaistuksen on oltava säädeltävissä ja lähellä luonnonvaloa.
Aistimaailman näkökulmasta nykyisissä kouluissa menee moni asia pieleen. Sjöroosin mukaan lapsille suunnatuissa tiloissa olisi hyvä suosia inhimillisiä mittakaavoja ja luoda erilaisilla elementeillä ennen kaikkea turvallisuutta ja pehmeyttä.
– Iso koulurakennus, hallimaisia tiloja, joissa on kova kaiku, mustaa ja harmaata ja silmiin osuva suora kohdevalo. Siihen päälle vielä kulmikkaita muotoja, niin kyllä sellaisissa tiloissa ihmiset ovat ärsyyntyneitä, levottomia ja väsyneitä. En tiedä palveleeko se oppimista ollenkaan, Sjöroos sanoo.
Hyvät kokemukset lisäävät kiinnostusta
Puistopolun peruskoulussa on 13 aistiystävällistä luokkaa. Uusissa tiloissa on opiskeltu nyt puolitoista vuotta ja kokemukset ovat rohkaisevia.
– Oppilaat ovat rauhallisempia myös aistiystävällisten tilojen ulkopuolella, eli se näkyy ruokailun rauhoittumisena ja käytävätilanteiden rauhoittumisena myöskin, kertoo virka-apulaisrehtori Satu Arokari.
Kokemukset perustuvat pelkkiin havaintoihin, sillä varsinaista tutkimusta Vuosaaressa ei ole tehty. Aistiystävällinen suunnittelu pohjautuu kuitenkin erilaisiin tutkimuksiin, muun muassa aivotutkimukseen.
Ensimmäinen aistiystävällinen testiluokka tehtiin vuonna 2009. Silloin Tampereen yliopiston käyttäytymistieteiden tiedekunta teki tutkimuksen oppilaiden kokemuksista.
Vähitellen sana on levinnyt ja nyt erilaisia aistiystävällisiä tiloja on jo yhdeksässä koulussa, muun muassa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Asikkalassa Vääksyn yhteiskouluun on rakennettu myös aistiystävällinen opettajanhuone, jonka vaikutuksia tutkitaan Jyväskylän yliopistossa.
Uusia aistiystävällisiä koulutiloja on parhaillaan rakenteilla Helsinkiin ja Haminaan. Pieksämäelle on suunnitteilla kokonainen aistiystävällinen erityiskoulu.
Vastaavia tiloja on toteutettu myös esimerkiksi toimistoihin ja hotelleihin, muuallekin kuin Suomeen.
Vääränlainen rakentaminen aiheuttaa ongelmia
Sjöroosin mukaan tilojen suunnittelussa usein käytetyt trendivärit ja vau-efektit ovat monesti kaukana aistiystävällisyydestä. Käyttötilojen, kuten koulujen, sairaaloiden tai kauppojen tarkoitus ei ole Margit Sjöroosin mukaan jäädä mieleen, vaan tukea arkea tiloissa.
– Siellä voi olla mielenkiintoisia ja vireystilaa nostattavia elementtejä, mutta ne eivät saa vyöryä yli, koska muuten niistä tulee rasittavia ympäristöjä, jolloin ne eivät ole enää käyttöympäristöjä.
Konseptisuunnittelija Sjöroosin toiveena on, että ymmärrys ympäristöjen merkityksestä terveyteen ja hyvinvointiin lisääntyisi.
– Tietynlainen rakentaminen, korkea rakentaminen ja melutasot voivat pitkäaikaisena ja isona kuormana altistaa erilaisille ongelmille, kuten masennukselle, ahdistukselle ja psykooseille. Nyt voisi olla aika pikku hiljaa kääntää se kehityspolku.
Kiinnostaako aihe lisää? Kuuntele Havaintoja ihmisestä -sarjan jakso: Stressi ja pelko ovat myrkkyä aivoille, jossa kerrotaan, miten muun muassa ympäristö vaikuttaa oppimiseen.
Kuuntele myös:
Aistiasiantuntija Margit Sjöroos: Tornitalot altistavat psykoosille