Valtiovarainvaliokunnalle jättämässään lausunnossa talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa, että esityksestä ei käy ilmi, miten uudistuksen säästötavoitteeseen on päädytty.
Esityksestä ei myöskään käy yksiselitteisesti ilmi odotettua vaikutusta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen ja kestävyysvajeeseen, koska vuoden 2029 jälkeisestä kustannusurasta ei esitetä arviota.
Uumoiltu säästö poikkeuksellinen
Arviointineuvosto toteaa myös, että tavoiteltu säästö olisi jonkinlainen maailmanluokan ihme.
– Rahoituslakiesitys tarkoittaa sote-menojen BKT-osuuden kasvun pysähtymistä 2020-luvulla. Tämä olisi historiallisesti ja kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellinen kehityskulku, etenkin kun huomioidaan menopainetta tuottava ikärakenteen muutos tällä ajanjaksolla, lausunnossa sanotaan.
Arviointineuvosto moukaroi hallituksen esitystä pitämällä sitä perin ristiriitaisena. Lisäksi sanotaan, että hallituksen oletukset säästöistä eivät perustu mihinkään tutkimustietoon.
– Peruspalvelujen parempi saatavuus voi vähentää kustannuksia erikoissairaanhoidossa, mutta tältä osin esityksessä ei anneta minkäänlaista viitettä tutkimuskirjallisuuteen tai esitetä minkäänlaista määrällistä arviota mekanismin mittaluokasta.
Markkinat liian pienet
Hallituksen rummuttama tuottavuuden paraneminen kilpailua lisäämällä ei sekään saa kehuja.
– Monien alueiden markkinat eivät kuitenkaan ole riittävän suuret ylläpitämään kilpailun kannalta riittävää määrää sote-keskuksia. Yksityinen kilpailu ei myöskään välttämättä takaa tehokasta lopputulemaa terveydenhuollossa.
Perusohjeeksi neuvosto suosittelee hallitukselle malttia uudistusvauhdissa.
– Uudistus olisi syytä toteuttaa vahvemmin vaiheistetusti ja niin, että vaiheistus mahdollistaisi vaikutusten uskottavan arvioinnin jälkikäteen sekä mahdollisiin ongelmakohtiin puuttumisen.
Lue lisää:
Ymmärrätkö, miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä