Hallitus aloittaa ensi tiistaina ja keskiviikkona kautensa viimeisen budjetin valmistelun. Taloudessa rullaa hyvin, mutta siitä, paljonko rahaa riihestä riittää jaettavaksi, on monta käsitysta. Puolueesta riippuen menovara vaihtelee 100–200 miljoonan euron välillä.
Riihen pöydälle noussee ainakin kolme yksityiskohtaa:
1) Mitä tehdään työttömille ja aktiivimallille?
Lakia työttömien aktiivimallista tuskin muutetaan vielä kovasta kritiikistä huolimatta. Hallitus pitää nyt kukkaron nyörit tiukalla velan ja kestävyysvajeen kurissa pitämiseksi, ja lakimuutoksen vaikutukset maksaisivat kymmeniä miljoonia.
– Liikkumavara menopuolella on hirvittävän pieni. Pitää varmistaa, että iso kuva eli velaksi elämisen loppuminen vuoteen 2021 mennessä voidaan todentaa, sanoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Aktiivimallia voidaan kuitenkin viilata Sipilän mukaan sen osalta, mikä lasketaan riittäväksi näytöksi työttömän aktiivisuudesta.
– En usko, että lakia pitää korjata. Mutta kyllä meidän pitää sitä palautetta käydä läpi, mitkä toimet riittävät aktiviteetin osoittamiseen.
Muun muassa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on väläyttänyt niin palkattoman talkootyön, vapaaehtoistyön kuin kolmannen sektorin isompaa roolia ehtojen täyttämisessä. Nyt vapaaehtoistyöllä ei voi välttää tukileikkuria.
2) Rahaa työttömien koulutukseen
Riihessä voi herua lisärahaa työttömien muunto- ja täydennyskoulutukseen, se on etenkin kokoomuksen suosikki.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) esitti viime viikolla kymmenien miljoonien lisärahaa uudelleenkoulutukseen. Nopeasta muuntokoulutuksesta on puhunut myös sinisten työministeri Jari Lindström.
Myös Sipilä on työllistymisen kannustimien kannalla.
– Tarvitaan toimia, joilla työllisyyttä edistetään. Nyt meillä on työpaikkoja runsaasti auki, mutta kohtaanto-ongelmaan tarvitaan muuntokoulutusta.
3) Sosiaaliturvan jäädytykset ennallaan–siniset peruisivat
Keskustassa ja sinisissä hallituskauden leikkaukset ja jäädytykset sosiaalitukiin kaivelevat. Kyse on esimerkiksi kansaneläkkeistä sekä asumis- ja vammaistuista: niitä on jäädytetty, jolloin tuensaajien ostovoima on laskenut sitä mukaa kun hinnat ovat nousseet.
Kokoomukselle ei hallitusohjelmaan kirjatun indeksijäädytyksen peruminen käy. Pääministerillekään se ei maistu.
Peruminen olisi kallista, sillä se nostaisi kaikkia indeksiin sidottuja tukia. Vain yhden tai kahden indeksiin sidotun tuen palauttaminen taas olisi paitsi hankalaa, turha poliittinen riski.
Helpompaa olisi perua riihessä yksittäisiä, jo tehtyjä säästöpäätöksiä tai lisätä yksittäisen ihmisryhmän tukea.
– Listalla on toimia, joita Juho Saaren eriarvoisuustyöryhmän raportti poiki. Yksi on ylivelkaantuneiden asioiden parantaminen. Nyt katsotaan, voidaanko jotain kehysriihen yhteydessä tehdä, Sipilä sanoo.
Jäädytysten katkaisemista toivoi keskiviikkona sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.
– Kertynyt jakovara pitäisi käyttää nyt vähävaraisten hyväksi. Perusturvan indeksijäädytysten lopettaminen vuoden 2019 alusta auttaisi tasaisesti vähävaraisia suomalaisia, Elo sanoi.
4) Veroale vai ei, siniset: huhtikuussa, kokoomus: syksyllä
Siinä missä pääministeri ja valtiovarainministeri korostavat olematonta jakovaraa, kollegoilla olisi haluja veronkevennyksiin.
Sinisten Simon Elo tarjoaa kehysriiheen myös 200-300 miljoonan tuloveronkevennyksiä pieni- ja keskituloisia painoittaen.
Tuloveroale houkuttaa valtiovarainministerin sanoista huolimatta myös kollegoita kokoomuksessa. Toistaiseksi kehysriihtä soveliaampana ajoituksena ehdotuksen myymiselle pidetään kokoomuksessa kuitenkin syksyä.
Juttua korjattu 5.4.2018 kello 10.35: Hallitus aloittaa ensi tiistaina ja keskiviikkona kautensa viimeisen budjetin valmistelun, ei pidä viimeistä kehysriihtään, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.