Jo kolme vuotta sitten Suomessa heräsi vilkas julkinen keskustelu puhumattomista kolmevuotiaista. Puhuttiin ilmiöstä ja haettiin syitä sosiaalisesta mediasta, joka vie vanhempien huomion.
Nyt yhä useampi asia tapahtuu verkossa: tilaamme lääkäriaikoja, täytämme lomakkeita, shoppailemme, hoidamme pankkiasiamme, sometamme. Meneekö lasten kielellisellä kehityksellä nyt entistä huonommin?
– Meillä ei ole tutkittua tietoa lasten kielellisten diagnoosien määrästä alueellisesti tai koko maassa, koska tällaisia tilastoja ei Suomessa kerätä. Kansainvälisten tutkimusten perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että 10–20 prosentilla lapsista on jonkinasteista kielellistä viivästymää, sanoo Suomen Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto.
Jonkinlaista kotimaista esimerkkiä löytyy Vantaalta, missä kaupungin puheterapeutit ovat keränneet systemaattisesti terveydenhuollon järjestelmistä tietoa oman asiakaskuntansa kielellisen erityisvaikeuden diagnoosien määrästä.
Seurannan mukaan diagnoosien määrä on kymmenessä vuodessa Vantaalla jopa laskenut.
– Olisi erittäin tärkeää, että esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö velvoittaisi kuntia keräämään ja analysoimaan järjestelmistä saatavaa tietoa myös muista asiakasryhmistä, Piirto painottaa.
Heta Piirto ei halua älylaitteista syntipukkeja, eikä tahdo vanhempien syyllistyvän niiden käytöstä. Hänen mukaansa nettiä selailevat vanhemmat eivät yleensä pysty aiheuttamaan lapselleen huomattavia kielellisiä ongelmia.
– Kielen kehityksen poikkeamilla on neurologinen- ja aivotoimintaperusta. Mutta jos lapsi ei saa riittävästi keskusteluyhteyttä, sillä on merkitystä siihen, millä tahdilla ja kuinka laajaksi kieli kehittyy. On äärimmäisen harvinaista, että lapsi saisi niin vähän ympäristöstään virikkeitä, että kieli jäisi sen takia kehittymättä, Piirto sanoo.
Vastaa lapsen aloitteisiin, kerro maailmasta
Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja turhautuu välillä kielen kehitykseen liittyvään yleiseen keskusteluun. Hänestä tuntuu, että arkisesta asiasta tehdään liian hienoa ja vaikeaa. Kaikki lokeroidaan, ja joka asiaan on oikein tekemisen toimintaohjeet.
– Lapsen kielen kehityksen tukemisessa riittää maalaisjärki. Puhu lapselle. Nimeä asioita, sanoita maailmaa. Kun lapsi kohdistaa katseensa johonkin, kerro mikä se on. Katso lapsen kanssa yhdessä, jaa asioita hänen maailmansa tasolla.
Meillä puheterapeuteilla ei ole antaa reseptiä ja minuuttimääriä siihen, kuinka paljon lapselle pitäisi maailmaa sanoittaa.
Toiminnanjohtaja Heta Piirto, Suomen Puheterapeuttiliitto
On tärkeää, että aikuinen reagoi lapsen aloitteisiin. Kun lapsi aloittaa keskustelun esimerkiksi osoittamalla häntä kiinnostavaa asiaa tai nimeämällä yksittäisen asian, vanhemman kannattaa tarttua aloitteeseen ja kertoa asiasta enemmän.
Piirron mukaan vanhemmat ovat entistä valveutuneempia ja seuraavat tarkkaan myös lapsen puhumaan oppimista. Hän muistuttaa, että vuorovaikutusta ei pidä ylisuorittaa, vaan yhdessäolon tulee olla hauskaa.
– Meillä puheterapeuteilla ei ole antaa reseptiä ja minuuttimääriä siihen, kuinka paljon lapselle pitäisi maailmaa sanoittaa. Kielellinen kehitys on yksilöllistä ja vertailu on vain pahasta. Varhaisessa kielen kehityksessä myös normaalin raja on laaja, Piirto sanoo.
Älylaitetta voi katsella yhdessä
Heta Piirto sanoo, ettei lapsen puheen kehityksen tukemisessa ole mitään sen kummempaa kuin ennenkään. Kielen kehitys pohjaa siihen, että ihmiset puhuvat toistensa kanssa.
– Lapselle sanoitettiin ennen maailmaa aivan huomaamattaan. Jos lapsi otettiin navettaan mukaan, äiti kertoili omia tekemisiään ääneen. Nyt äiti tai isä voi sanoittaa ääneen vaikka ostosreissua: Missä vihannekset ovatkaan, nyt haetaan maito.
Piirron mukaan vanhempien ei tarvitse soimata itseään niistä lyhyistä hetkistä, joita viettää koneella tai puhelimella. Lapsi tarvitsee myös omaa aikaa maailman tutkimiselle. Myös riittävä lepo on tärkeää.
– Ei todellakaan voi ajatella, että nyt lapseni kieli ei kehity, kun tässä nyt tämänkin asian tein älylaitteella ja vauva tuossa pötkötteli. Älylaitetta voi katsoa myös yhdessä lapsen kanssa, ja sanoittaa katseltavia esineitä ja asioita, Piirto muistuttaa.
On tutkimuksen paikka, jos kolmivuotias ei ilmaise itseään sujuvasti
Suomen Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirron mukaan kolmivuotiaat ovat puheterapiassa yksi suurimmista asiakasryhmistä. Ryhmä korostuu, koska sen ikäisenä kielellisiä vaikeuksia pystytään jo selkeästi havaitsemaan.
Jos kolmivuotias ei saa ilmaistua itseään lausetasoisesti, on Piirron mukaan syytä selvittää, mistä on kysymys. Kolmivuotiaana pitäisi olla jo perussanasto omaksuttuna, ja myös kielen rakenteita ja taivutusmuotojakin oletetaan puheesta löytyvän.
– Lasten puheen kehitystä seurataan neuvoloissa ja varhaiskasvatuksessa. Myös vanhemmat osaavat hakea entistä aiemmin apua kielen kehityksen poikkeamaan tai viivästykseen.