“Yleinen mielipide vaatii yhteiskuntamme kertakaikkista suursiivousta. Ja sellainen on nyt tehtävä.
Mutta jos siivottavaksi katsotaan pääasiassa vain miehinen hylkyaines kansastamme ja sen aseelliseen kapinaan nostattajat, jää ehkä pahin törky jäljelle. On siivottava myöskin punaisen mädätyksen turmelemat naiset."
Näin kirjoitti Aamulehti pääkirjoituksessaan parisen viikkoa Tampereen valtauksen jälkeen huhtikuun 24. päivänä 1918.
Punaisia naisia tai punaisia yleensä ei puolustanut painetun sanan voimalla oikeastaan enää kukaan. Kansan Lehden ilmestyminen Tampereella oli lakannut heti, kun valkoiset olivat vallanneet kaupungin.
Valkoiset naiset waatekappalten walmistuksessa
Sisällissodan aikana valkoisen puolen naiset huolsivat ja hoitivat joukkoja, mutta eivät tarttuneet aseisiin.
Ylipäällikkö kirjoitti sanomalehti Keskisuomalaisessa maaliskuun 12. päivänä:
"Minä odotan Suomen naisilta apua armeijan monien kipeiden tarpeiden tyydyttämisessä kuten sairashoidosta, waatekappalten walmistuksesta, kodin ja konnun hoitamisesta."
"Sotaista kamppailua rintamalla pidän sitä wastoin miehen yksinomaisena oikeutena ja welwollisuutena."
Naissoturit vastasivat kuularuiskutulella
Punaisten puolella sen sijaan myös naiset taistelivat. Esimerkiksi Valkeakoskella naiskaartilaisia lasketaan olleen yli sata, Tampereella kolmisensataa ja Pispalassa viitisenkymmentä.
Naissotilaat liittyivät Tampereen taisteluihin maaliskuun lopulla, kun valkoiset olivat jo kaupungin porteilla.
Kansan Lehti kirjoitti 28. päivänä "Naiskaartimme tulikasteesta" Pispalan taistelulinjoilla.
"26 p:nä tekivät lahtarit kolme tuimaa hyökkäystä naisjoukkoamme vastaan. Jokaiseen lahtarien tekemään hyökkäysyritykseen vastasivat meidän naissoturit kivääri- ja kuularuiskutulella."
Siveellisyyden raiteilta pillastuneet raivottaret
Valkoisille sotilaille taisteleva naiskaarti oli kuin kirkkaanpunainen vaate.
"Siveellisyyden raiteilta pillastunut nainen muuttuu näet tällaisina sairaalloisina aikoina raivottareksi, jonka toimintaa ohjaa yksinomaan hävittämisen vietti", kirjoitti Aamulehti Tampereen valtauksen jälkeen.
Helsingin Sanomat raportoi kolmesta nuoresta sankarista, jotka olivat olleet mukana Tampereen valtauksessa. Lehti julkaisi 28. huhtikuuta artikkelin Hajamuistelmia "Tampereen päiwiltä", ja siinä nuoret kertovat punaisten naisten osuudesta:
"Heitä oli siellä 2 komppaniaa, osa Turusta, osa Tampereelta, täysissä warustuksissa, useimmat woimisteluhousuissa."
"Hurjia he myöskin oliwat ja wielä wankeinakin käyttäytyiwät röyhkeästi, niin että wartijat usein oliwat pakoitettuja rewolweri kädessä neuwomaan heille uuden aseman welwoituksia."
Naisella muhvikin oli vaarallinen
Vankina tai vapaana, nainen koettiin vaaralliseksi. Aamulehti kirjoitti pari päivää Tampereen valtauksen jälkeen, että sala-ammunta kaupungissa jatkuu.
"Tällaisen raukkamaisen konnantyön uhriksi joutui N.N. seisoessaan porttikäytävässä. Samallaisen kohtalon kerrotaan saaneen jonkun jääkärin torilla."
"Ampujana oli ollut nainen, jolla oli ase piilotettuna muhviinsa. Olisi välttämätöntä, että muhvien kanto kiellettäisiin kokonaan."
Viesti meni perille. Pari päivää myöhemmin Aamulehti julkaisi kuulutuksen:
"Sattuneesta syystä kielletään puuhkien (muhvien) kantaminen kaupungin kaduilla. Jotka tätä eivät noudata, pidätetään.
Tampereen poliisikamarissa, huhtikuun 10 pnä 1918. C. G. von Kraemer"
Lukijalle jää epäselväksi, kuka muhvista oli ampunut.
Kuuntele lehtikatsauksia:
Lue myös:
Uutisia sadan vuoden takaa: huutolaislapsia kaupattiin lehti-ilmoituksilla ja siivo nainen sai töitä
Uutisia sadan vuoden takaa: Aamulehti inhosi sanaa toveri ja punakaartilainen teurastawaa lahtaria
Täpärä äänestystulos syöksi Tampereen Pohjoismaiden verisimpään kaupunkitaisteluun