Espoon Rullaniemessä lentää merenrantaa seuraillen kolmisenkymmentä sepelkyyhkyä. Pian taivaalta kuuluu yksittäisen pulmusen lentoääni ja kohta sirkuttaa yksi kevään tunnetuimmista airuista, kiuru.
Lintujen muutto on selvästi käynnissä, vaikka aamun sankka sumu onkin sitä varmasti hidastanut.
– Linnuille tärkein on myötätuuli, koska sillä ne säästävät energiaa. Toinen on hyvä näkyvyys, ne eivät pidä sumusta, toteaa meteorologi ja lintuharrastaja Jarmo Koistinen.
Koistinen puhuu muuton optimaalisista sääolosuhteista kokemuksen rintaäänellä. Ilmatieteen laitoksella erikoistutkijana työskentelevä Koistinen on harrastanut lintuja ikänsä.
– Nyt kun on opiskellut säätä ja lintuja harrastanut kauan, on oppinut näkemään yhteenkuuluvuuksia, millaisessa säässä lintuja tulee ja millaisessa ei.
Koistinen laatii myös Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan sivuille lintusäätiedotuksen (siirryt toiseen palveluun).
Viikonloppuna rysähtää
Muutto on todellakin myöhässä viime vuosiin verrattuna. Viime vuonna niin sanottu terminen kevät alkoi etelässä 8. maaliskuuta, nyt se alkoi melkein kuukautta myöhemmin. Birdlife Suomi uskoo, että muutto pääsee toden teolla käyntiin yöpakkasten loputtua.
Esimerkiksi keskiviikkona Viron Kablissa nähtiin 50 000 lintua. Tuulten kääntyessä ne todennäköisesti ryntäävät kerralla Suomeen.
– Siinä oli kurkia, peippoja ja paljon myös sepelkyyhkyjä. Ne ovat kaikki tulossa tänne ihan lähipäivinä. Viikonloppuna säät näyttävät hyvältä ja voi tulla iso ryntäys, arvelee Koistinen.
Lauantaina päivällä muuton kannalta vastainen tuuli kääntyy pikku hiljaa lännen kautta lounaaseen ja taivas on selkeä. Muuton suhteen sää muuttuu täydelliseksi.
– Se on paras mahdollinen näin alkukeväällä. Alkukevään linnut tulevat keskimäärin lounaasta. Myöhemmin keväällä hyönteissyöjät tulevat Afrikasta eli etelästä.
Etenkin pikkulinnuilla aamumuuton vietti on todella kova. Niinpä sunnuntaiaamu voi olla vielä vilkkaampi muuton kannalta.
– Monet linnut siirtävät muuton seuraavaan päivään, jos eivät aamulla pääse liikkeelle, sanoo Koistinen.
Kurkien, hiirihaukkojen ja peippojen muutto todennäköisesti voimistuu, sepelkyyhkyjä ja lokkeja saapunee myös runsain mitoin. Uusia lajeja tälle keväälle saattaa tulla yli kymmenen viikonlopun aikana, arvioi Koistinen.
Maan pinnalta ei pysty laskemaan sitä valtavaa muuttovyöryä, joka jatkuu kaikkialla. Tutka näkee ne.
Jarmo Koistinen
Sisäinen muuttopaine on linnuilla keväällä valtava. Nyt sää suosii, mutta lopulta meren yli pusketaan vaikka pienessä vastatuulessa.
– Navakassa vastatuulessa linnut muuttavat hyvin matalalla, koska tuulen nopeus kasvaa ylöspäin mentäessä. Pohjoistuuliaamuna näkee meren yllä peippoja, jotka lentävät ihan parin metrin korkeudessa aaltojen yläpuolella.
Hyvä muuttosää suosii myös linturetkeilyä. Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoo, että etenkin lauantaina sää on Etelä-Suomessa otollinen retkeilylle. Sunnuntaina on pilvisempää, mutta ainakin päivällä poutaista.
Muuttoa voi seurata myös tutkakuvasta
Ilmatieteen laitoksella lintujen muutto näkyy myös tutkassa.
– Työssä tehdään säätutkapohjaista tutkimusta ja säätutka näkee oikein hyvin, jos linnut lentävät vähintään muutaman sadan metrin korkeudessa, kertoo Koistinen.
Suurten lintujen, kuten kurkien, parvet näkyvät yksittäisinä pisteinä. Sen sijaan pikkulintujen massamuutto näyttää tutkassa upealta.
– Silloin niitä on hajallaan kaikkialla, vähän niin kuin sadetta.
Selkeä sää ja kohtalainen myötätuuli nostavat pikkulinnut taivaisiin, ja tällöin pikkulintumuuton koko volyymi voi jäädä maan pinnalta näkemättä.
– Maan pinnalta ei pysty laskemaan sitä valtavaa muuttovyöryä, joka jatkuu kaikkialla. Tutka näkee ne.
Koistinen vihjaakin, että säätutkakuvan ennustamaa lintujen muuttoa voitaisiin käyttää paremmin hyväksi esimerkiksi lentoliikenteessä ehkäisemään koneiden törmäämistä lintuparviin.