Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Tällainen on presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkki – katso kuvat ja kommentit teoksesta

Presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkiksi tulee kuvataiteilija, valokuvaaja Perttu Saksan teos Kartta. Jutun lopussa teoksen kirvoittaneet kommentit.

”Kartta”, kuvataiteilija, valokuvaaja Perttu Saksa
Havainnekuva Perttu Saksan suunnittelemasta hautamuistomerkistä. Sen paljastustilaisuus on Hietaniemen hautausmaalla 25.11.2018. Kuva: Valtioneuvosto
Satu-Lotta Peltola
Avaa Yle-sovelluksessa

Viime toukokuussa 93-vuotiaana kuolleen presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkin suunnittelukilpailun voitti nykytaiteilija Perttu Saksa mustalla, kultakoristeisella teoksellaan Kartta.

Vuoden alussa avattuun kaikille avoimeen hautamuistomerkin suunnittelukilpailuun tuli kaikkiaan 138 teosehdotusta

Kartta on 2,4 metrin levyinen ja vajaan metrin korkuinen, jalustalla lepäävä hautamuistomerkki. Materiaali on mustaa diabaasi-kiveä. Teos koostuu kultauksen yhdessä pitämistä palasista.

Muistomerkin on tarkoitus olla paikallaan Koiviston haudalla ensi marraskuun 25. päivänä. Tuolloin hänen syntymästään tulee kuluneeksi 95 vuotta.

Presidentti Koivisto on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle presidenttien Urho Kekkonen ja Risto Ryti väliin. Haudalla on väliaikaisesti punagraniittinen vaatimaton tyynykivi.

Mauno Koiviston hauta Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä.
Presidentti Mauno Koiviston hauta Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

"Kartassa voi nähdä pirstaloituvaa maailmanpolitiikkaa"

Hautamuistomerkki-kilpailun palkintolautakunnassa oli mukana muun muassa tiede- ja taidemaailman asiantuntijoita, kirkon edustajia sekä omaisten edustajana presidentti Koiviston tyttären Assi Koivisto-Allosen puoliso Heikki Allonen.

Lautakunnan mukaan kaksiosainen Kartta -muistomerkki välttää liiallisen yksinkertaisuuden:

– Vaikka ehdotuksessa voi nähdä yhtymäkohtia nöyryyttä ja ajan arvokkuutta painottavaan keramiikkataiteeseen tai pirstaloituvaan maailmanpolitiikkaan, teos toimii ensisijaisesti itsenäisenä ja monitulkintaisena kunnianosoituksena eheydelle.

– Eroosio on kuluttanut kiven palasiksi, mutta uudelleenkoottu kokonaisuus on inhimillisempi ja enemmän kuin alkuperäinen täydellisyys.

Lautakunta luonnehtii Karttaa loisteliaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

”Kartta”, kuvataiteilija, valokuvaaja Perttu Saksa.
Kuvataiteilijan ja valokuvaajan Perttu Saksan Kartta -hautamuistomerkki Kuva: Valtioneuvosto

Fundeeraava presidentti

Mauno Henrik Koivisto syntyi 25.11.1923 puusepän poikana Turussa. Turun sataman ahtaajan hommista Koiviston tie kulki Suomen Pankin pääjohtajaksi, pääministeriksi ja lopulta presidentiksi.

Filosofian tohtori Koivisto oli maamme yhdeksäs presidentti vuosina 1982–1994, suuren taloudellisen nousun aikana ja lamavuosina. Puoluekannaltaan hän oli sosiaalidemokraatti.

Mauno Koivisto oli pidetty presidentti. Hänen "fundeerauksistaan" pidettiin, joskin jotkut kutsuivat presidentin tuumailua jahkailuksi. Suomalaisten enemmistöä miellytti Koiviston imago kansanmiehenä, jolla oli suuret työmiehen kourat ja hurmaava otsakiehkura.

Viimeiset vuotensa Koivisto sairasti Alzheimerin tautia.

Presidentti Mauno Koiviston valtiolliset hautajaiset vuosi sitten 25. päivä toukokuuta koskettivat suomalaisia.

Kymmenet tuhannet ihmiset seurasivat teiden varsilla presidentin arkun surusaattoa Helsingin tuomiokirkosta Hietaniemen hautausmaalle. Siellä tuhannet jonottivat jättääkseen viimeisen tervehdyksensä presidentin haudalle.

Ylen suoraa lähetystä siunaustilaisuudesta ja surusaatosta seurasi yli miljoona katsojaa.

Presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkiksi valitun Kartta -teoksen mittapiirustus.
Kuva: Valtioneuvoston kanslia

Perttu Saksa kuvaa ihmisen suhdetta eläimiin

Presidentti Koiviston voittaneen hautamuistomerkin suunnitellut Perttu Saksa (s. 1977) valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 2008 kuvataiteen maisteriksi. Hän voitti Fotofinlandian vuonna 2014.

Saksa käsittelee teoksissaan usein ihmisten suhdetta ympäristöönsä ja eläimiin.

Taiteilija muistetaan muun muassa kuvasarjasta, joka esitti Jakartassa katuteatterissa käytettyjä apinoita. Hän on myös kuvannut eläimiä teurastuksen hetkellä sekä pieniä kaktuksissa eläviä kirvoja, joista valmistetaan väriainetta.

Hautamuistomerkin suunnittelukilpailussa toiseksi sijoittui kuvanveistäjä Matti Nurmisen suunnittelema teos Tarttis tehrä jotain. Kolmanneksi tuli kuvanveistäjä Bjarne Lönnroosin suunnittelema teos Jää sulaa.

Voittaja saa 10 000 euroa, toiseksi sijoittuva 5 000 euroa ja kolmanneksi sijoittuva 3 000 euroa. Lisäksi palkintolautakunta päätti antaa kunniamaininnan kuvanveistäjä Pertti Mäkisen ehdotukselle Heijastus. Tunnustuspalkinnon suuruus on 1 000 euroa.

Kilpailun 17 kärkiehdotusta ovat esillä näyttelyssä Helsingin Säätytalossa huhtikuun 20. päivään saakka. Kaikki kilpailuun osallistuneet teosehdotukset ovat nähtävillä verkkonäyttelyssä valtioneuvoston kanslian nettisivuilla.

Presidentti Mauno Koivisto hymyilee.
Presidentti Mauno Koivisto syntyi 25. marraskuuta 1923 Turussa ja kuoli 12. toukokuuta 2017 Helsingissä. Kuva: Mauri Ratilainen / AOP

Kommentointi on päättynyt, kiitos osallistumisesta.

Korjaus 10.4. klo 15.30: Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, palkintolautakunnassa oli mukana omaisten edustajana Assi Koivisto-Allosen puoliso Heikki Allonen.

Suosittelemme sinulle