– Jos huoneessa on Sipilän lisäksi vain yksi toinen henkilö, se on Riina.
Näin kuvaa eräs keskustan taustavaikuttaja. Erityisavustaja Riina Nevamäen nimi nousi kaikissa keskusteluissa ensimmäisenä, kun Yle selvitti pääministerin poliittista lähipiiriä.
Keitä ihmisiä pääministeri kuuntelee, ennen kuin hän tekee koko kansaa koskevia päätöksiä? Ylen taustakeskustelukierros Sipilän työtovereille, tutuille ja eri puolueiden vaikuttajille nosti esiin kiinnostavia nimiä. Tämä juttu luo ryhmä ryhmältä kuvan siitä, ketkä kuuluvat Sipilän poliittiseen lähipiiriin ja millainen heidän vaikutusvaltansa pääministeriin on.
Portinvartija Nevamäki päättää, kuka pääministerin pakeille pääsee
Kun pääministeri Juha Sipilä kesäkuussa 2017 lähti pienlentokoneella viemään hallituksen eropyyntöä tasavallan presidentille, koneen ohjaamossa istui hänen ja turvamiehen lisäksi vain yksi ihminen. Sama pitkä, vaalea nainen harppoo usein uutiskuvissa Sipilän rinnalla.
Hän on Riina Nevamäki, pääministerin poliittinen erityisavustaja. Häneen Sipilä tukeutuu jokaisella politiikan sektorilla kauppapolitiikasta kuntahallintoon.
Oppositiojohtajana Sipilä moitti vielä vuonna 2014, että hallituksella oli liikaa poliittisia avustajia. Kolme vuotta pääministerinä on kuitenkin opettanut hänet luottamaan taustakuiskaajiin. Heistä Riina Nevamäki on ehdottomasti tärkein.
Nevamäen “poliittinen hoksnokka” kerää politiikan ammattilaisilta arvostusta, samoin valtionhallinnon ymmärrys. Hän on poliittisesti jopa päämiestään kokeneempi. Kun Sipilä vielä vuonna 2002 keskittyi yrittäjän ja yritysjohtajan uraansa, Nevamäki työskenteli jo Esko Ahon eduskunta-avustajana.
Nevamäki on toiminut sekä pääministeri Matti Vanhasen että kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen erityisavustajana. Kun Sipilä nousi keskustan puheenjohtajaksi, Nevamäki palkattiin avustamaan häntä vaalikamppailussa. Keskusta halusi Nevamäen varmistavan, että Sipilä ei tee amatöörin virheitä, vaan voittaa vaalit. Näin kävi.
Pääministeripuolueen ykkösavustaja on aina merkittävä taustavaikuttaja. Asemaa luonnehditaan kabinettipäälliköksi, koska hän käytännössä johtaa ministerin kuusihenkistä avustajakuntaa.
Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) ykkösavustajana toiminut Mikael Jungner on luonnehtinut, että ykkösavustajalla on jopa enemmän valtaa kuin riviministerillä.
Nevamäkeä moni arvioi vielä keskimääräistäkin merkittävämmäksi ykkösavustajaksi. Miksi?
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
– Nykypolitiikan rytmissä Riina ja Juha ovat ajallisesti hyvin pitkä työpari, joka on tehnyt yhdessä töitä keskustan noustessa oppositiosta pääministeripuolueeksi, kuvaa molemmat hyvin tunteva puoluetoveri, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko.
– Tämän ansiosta Riinalla on hyvä käsitys siitä, mitä pääministeri ajattelee. Häneen luotetaan.
Erityisavustajien vallankäyttö on kiinnostavaa, koska ei heitä ole valittu tehtäviin demokraattisesti vaaleilla. Avustajat korostavat itse, että he eivät tee päätöksiä, vaan tukevat ja neuvovat ministeriä, joka tekee päätökset. Rooli tekee heistä kuitenkin hyvin vaikutusvaltaisia.
Pääministerin ykkösavustajalla on ennen kaikkea portinvartijan valtaa. Hän pitkälti päättää, kuka pääsee pääministerin pakeille. Nevamäki sulkee tai raottaa porttia myös toimittajien nenän edessä. Toimittajien lisäksi joissain keskustan kansanedustajissa herättää nurinaa se, että pääministeriltä ei saa audienssia: on tyydyttävä avustajaan.
Toinen tärkeä vallan muoto on asiantuntijavalta: Nevamäki käy läpi valtavia tausta-aineistoja ja suodattaa pääministerille oleelliset tiedot.
Myös Juha Sipilän tapa organisoida hallitustyö on pönkittänyt Nevamäen merkitystä. Erityisavustajat ovat perinteisesti seuranneet ministereitä kuin hai laivaa ministerien välisiin kokouksiin. Sipilä kuitenkin uskoo kokousten olevan tehokkaampia pienemmällä porukalla.
Hänen ministeriryhmässään Nevamäki on useimmiten ainoa erityisavustaja, joka saa olla läsnä. Kuluneella viikolla Nevamäki istui Sipilän vasemmalla puolella Kesärannan pöydässä, jossa hallitus väänsi kasaan kehysriihen rahapäätöksiä.
Valta ja vastuu näkyvät myös palkkakuitissa. Nevamäen 7638 euron kuukausipalkka ohittaa roimasti esimerkiksi kansanedustajan palkkion.
Millainen tyyppi pääministerin päätöksiä on sitten valmistelemassa?
Nevamäki on mutkattoman ja seurallisen eteläpohjalaisen maineessa. Hän ei pelkää korottaa ääntään.
Kipinöiden kerrotaan sinkoilevan erityisesti, kun Sipilän ykkösavustaja Nevamäki ja Anssi Kujala, kokoomuksen Petteri Orpon ykkösavustaja ja kovaotteinen neuvottelija, vääntävät kättä hallituksen hankkeista. Heidän työnään on hieroa sopua päämiestensä puolesta ja ohjeistamina.
Nevamäkeä kuvaillaan arvoiltaan hieman liberaalimmaksi kuin Sipilää. Keskustalaisuus hänellä on silti verissä: jo isoisä toimi kunnallispolitiikassa. Seitsenvuotiaiden kaksosten äiti rakastaa hiihtoa ja lenkkeilyä ja asuu Espoossa.
On Sipilän muillakin erityisavustajilla toki merkitystä.
Talouspolitiikassa luottosparraaja ja Nevamäen työpari on Markus Lahtinen. Tohtoriksi väitellyt ekonomisti kutsuttiin talouspoliittisen erityisavustajan tehtävään Pellervon tutkimusjohtajan tehtävästä, Riina Nevamäen suosituksesta tietenkin.
Virkamieskoneiston suunnassa Sipilän oikeana kätenä toimii valtiosihteeri Paula Lehtomäki. Hänen vastuullaan on valvoa, että Sipilän lempilapsi, strateginen hallitusohjelma, etenee.
Kaikista tärkein on silti Riina Nevamäki.
Vaikka Sipilä kosiskeli kansaa vaalitaistossa lupaamalla vähentää poliittisia avustajia, hänellä on niitä melko tavallinen määrä.
Sipilällä on seitsemän erityisavustajaa. Kokoomuslaisella pääministerillä Alexander Stubbilla oli kautensa alussa kuusi erityisavustajaa. Paljon parjattuja poliittisia valtiosihteereitä Sipilä tosin on vähentänyt. Kun valtiosihteerit lasketaan mukaan, avustajakuntaa on Sipilän hallituksella 46 henkilöä siinä missä Stubbilla oli 48.
Määrää alentaa liikenneministeri Anne Berner, joka ei ole halunnut yhtään erityisavustajaa.
Luottoministeri Annika Saarikko kuului alkuperäiseen “Dream Teamiin”
Avustajajakunnan ohella Sipilän poliittiseen ydinryhmään kuuluvat omat ministerit. Keskustan sisäpiiristä arvioidaan, että heistä kaksi nauttii erityistä luottamusta: Annika Saarikko ja Anu Vehviläinen.
Tuo luottamus syntyi porukassa, joka oli nimennyt itsensä “Dream Teamiksi.”
Kun keskustalaiset äänestivät Sipilän puoluejohtajaksi vuonna 2012, hän muodosti varapuheenjohtajista “johtoryhmän”. Se ryhtyi uudistamaan oppositiossa jököttänyttä puoluetta hallituskuntoon.
Samassa hötäkässä puheenjohtaja Sipilän kanssa valittiin varapuheenjohtajiksi Annika Saarikko, Juha Rehula ja Riikka Manner (nykyään Pakarinen). Ryhmään kuuluivat myös silloinen puoluesihteeri Timo Laaninen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen. Porukka nimesi itsensä "Dream Teamiksi."
Pari kuukautta myöhemmin joukkoon liittyi Riina Nevamäki. Vehviläinen pääsi Dream Teamin jäseneksi vuonna 2014, kun hänet valittiin varapuheenjohtajaksi.
Oppositiokaudella Sipilän kokoama johtoryhmä piti yhteyttä päivittäin. Dream Team -niminen Whatsapp-ryhmä toimii edelleen, Ylelle kerrotaan.
Vaikka Sipilä toki pitää tiiviisti yhteyttä uuteen puoluejohtoon ja vaikka hallituskaudella puoluejohdolta on siirtynyt painoarvoa ministeriryhmälle, vanha Dream Team pitää yhä yhteyttä..
– Tämä on se porukka, jossa Sipilä voi keskustella asioista hieman vapaammin, kuvaa eräs keskustavaikuttaja.
**Tämäkin lähikehä ärsyttää joitain keskustalaisia: heitä, jotka siihen eivät kuulu. Dream Teamiä pidetään “eliittinä”.
**
– Puolue-elimissä ei juuri keskustella. Johtamistapa on sellainen, että lähipiiri on saman ajattelutavan edustajia, eikä muita kuunnella, arvostelee esimerkiksi europarlamentaarikko Paavo Väyrynen.
Dream Teamin jäsenistä vain kaksi kuuluu nykyiseen ministeriryhmään: Saarikko ja Vehviläinen. He ansaitsivat Sipilän arvostuksen oppositioajan uurastuksella.
Saarikko ja Vehviläinen kantavat myös kriittisen tärkeitä ministerinsalkkuja. Saarikko vastaa sote-uudistuksesta, jonka onnistumisesta tai mahalaskusta nykyhallitus tullaan muistamaan.
Kunta- ja uudistusministeri Vehviläinen kutoo yhteen sote-uudistukseen sidottua maakuntauudistusta, joka on pillastuttanut pääkaupunki Helsingin ja huolestuttanut pikkukunnat.
Etenkin Saarikko mainitaan useissa keskusteluissa Sipilän luottoministerinä. 34-vuotias Annika Saarikko on nuoren polven keskustalaisista lahjakkaimpia ja nopeimmin edenneitä poliitikkoja.
Lisäksi on yksi ministeri, jota suorastaan kannattelee Sipilän luottamus. Liikenneministeri Anne Berner ei kuulu keskustan sisäpiiriin, mutta on Sipilälle erityisen merkityksellinen.
– Ilman Sipilää Berner tuskin edes kuuluisi keskustaan puhumattakaan siitä, että hän olisi ministeri, toteaa yksi pitkän linjan keskustalainen.
Moni mainitsee Bernerin yhden sortin hengenheimolaisena Sipilälle. Vallila Interiorin omistajasuvun vesa tulee Sipilän lailla yritysmaailmasta. Hän on Sipilän lailla omistanut yrityksensä.
Berner saa Sipilältä vastakaikua halussa tuoda politiikkaan tehokkuutta ja toimeenpanoa, jota yritysmaailmassa ihannoidaan.
– Sipilä halusi ministeriryhmään Bernerin jonkinlaiseksi muutosagentiksi, eräs taustavaikuttaja kuvaa.
Berner onkin pannut tuulemaan, vaikka poliittisesti hänen hankkeensa eivät ole onnistuneet ja Berner on saanut sooloilijan maineen.
Sipilällä oli suosionsa ansiosta poikkeuksellisen vahva mandaatti koota hallitusta. Yleensä puoluejohtajan on kuunneltava sekä aluepolitiikkaa että eduskuntaryhmää. Sipilä pystyi kuitenkin poimimaan ministereiksi juuri ne, jotka itse halusi mukaan. Tärkeä valintakriteeri oli osoitus ahkeruudesta oppositioaikana.
Tuloksena ministeriryhmässä pesii enemmän arvo- ja talousliberaalia ajattelua kuin eduskuntaryhmässä. Tämä on tuonut jännitettä ministerien ja muiden kansanedustajien väliin.
Matti Vanhanen ja etupenkin konkarit kutsutaan hätiin kiperissä tilanteissa
On melkoinen haaste nousta Suomen ylimmäksi vallankäyttäjäksi, pääministeriksi, ilman päivääkään ministerikokemusta. Tällaisessa tilanteessa Juha Sipilä oli keväällä 2015.
Vertaistukea pääministeriyteen hän on saanut etenkin Matti Vanhaselta, josta tuli yllättäen pääministeri vuonna 2003 Anneli Jäätteenmäen erottua tehtävästä.
Sipilä pyysikin Vanhasta eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Nyt virallisena puheenjohtajana toimii Antti Kaikkonen. Lukuisat keskustavaikuttajat mainitsevat edelleen Vanhasen silti tärkeämpänä sparraajana Sipilälle.
Kun vajaan vuoden verran valmisteltu perhevapaauudistus kaatui maaliskuussa 2018, sosiaalisessa mediassa epäiltiin lestadiolaiskansanedustajien torpanneen kotihoidontuen leikkaukset. Keskustan sisäpiiristä kuitenkin kiistetään, että lestadiolaisilla kansanedustajilla olisi muita enemmän valtaa.
Keskustan eduskuntaryhmässä vanhoillislestadiolaisia ovat esimerkiksi Tapani Tölli ja Markus Lohi. Sipilä itse kuuluu Rauhan Sana -järjestöön, joka on vapaamielisempi kuin vanhoillislestadiolaiset. Järjestö erosi lestadiolaisuuden valtauomasta vuonna 1934.
Vanhoillislestadiolaisiin verrattuna Sipilä on liberaali: pääministeri on nähty nauttimassa saunaolutta tai viinilasillista. Lapsuudenkodissakin katsottiin televisiota.
On tietty porukka, johon Sipilä tukeutuu keskustalle kiperissä kysymyksissä. Sitä moni kuvaa “etupenkin konkareiksi.” Termillä tarkoitetaan keskustan pitkään istuneita kansanedustajia, kuten Seppo Kääriäistä, Mauri Pekkarista ja Timo Kallia.
Myös toista oman puolueen entistä pääministeriä Esko Ahoa Sipilä arvostaa suuresti. Aho myös jakaa kokemuksen noususta pääministeriksi vailla ministerikokemusta. Aho ja Sipilä pohtivat yhdessä etenkin tulevaisuuden linjoja ja digitalisaatiota, kerrotaan.
Halu nostaa Suomi yritysten avulla yhdistää Orpoa ja Sipilää
On selvää, että muista puolueista tärkein yhteistyökumppani ja samalla vastapeluri on hallituskumppani kokoomuksen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Petteri Orpo.
Millaiset välit Sipilällä ja Orpolla on?
Asialliset työvälit, kuvaavat useimmat. Joku kuvaa Sipilän ja Orpon välejä jopa luottamuksellisiksi. Sinisten puheenjohtajaan Sampo Terhoon välit ovat viileämmät.
Kokoomuksesta tosin nuristaan, että välillä Sipilän kokemattomuus politiikasta hankaloittaa yhteistyötä. Silti Sipilää ja Orpoa yhdistää porvarillinen arvomaailma ja näkemys siitä, että yritysten menestysten kautta nousee koko Suomen hyvinvointi.
Jos kannatusmittaukset jatkavat nykyradoilla, kokoomus on hyvin mahdollisesti tuleva pääministeripuolue. Keskusta on sille jossain määrin mieluisampi hallituskumppani kuin sosiaalidemokraatit. Tämä asetelma tukee välien säilymistä, vaikka keväällä 2019 koittava vaalitaisto tuokin jo jännitteitä.
Sipilä on pyrkinyt tehostamaan koko hallituksen seitsemäntoista ministerin työskentelyä. Jokaviikkoiset iltakoulut hän lopetti.
Niiden sijaan Sipilä käynnisti hallituksen strategiaistunnot. Joka toinen maanantai hallitus kokoontuu Kesärantaan päivittämään, miten strateginen hallitusohjelma on edennyt. Keskustaministerien erityisavustajista vain Nevamäki istuu niissä. Työskentelytapaa sekä kiitellään että arvostellaan.
Pienemmällä osallistujamäärällä Sipilä haluaa tehostaa kokouksia: pitää osallistujat keskittyneinä kokoukseen ja välttää kännyköiden räpläämisen. Toisaalta erityisavustajien työ auttaa ministereitä vaikeutuu, kun he eivät ole paikalla.
Lähipiiri näkee lupsakan Sipilän
Pääministerin tehtävä edellyttää valppautta ja energiaa vuorokauden ympäri. Kenen kanssa pääministeri sitten rentoutuu ja viettää vapaa-aikaa?
Oman perheen kanssa, tai itsekseen omassa verstaassa..
– Lähipiiri näkee Sipilästä lupsakan puolen. Pienemmällä porukalla hän saattaa kertoa hauskoja sattumuksia lapsenlapsista, kuvaa eräs Sipilän tunteva.
Vaimo Minna-Maaria Sipilä on itsekin keskusta-aktiivi. Hän nousi äänivyöryllä Kempeleen valtuustoon. Sipilän lähipiiri korostaa, että valtakunnanpolitiikkaan puoliso ei vaikuta.
Sipilä on hyvin tarkka yksityisyydestään. Lähipiirinkin suut menevät suppuun, kun keskustelu siirtyy Sipilän ystäviin. Se käy selväksi, että yrittäjämaailma on hänelle edelleen läheinen. Yrittäjätilaisuuksissa Sipilä käy mielellään.
Vanhasta ystäväpiiristä hän pitää yhteyttä esimeriksi Elektrobit-miljonääri Juha Hulkkoon. Oulun seudulla vaikuttaneet it-johtajat ja yrittäjät hän tuntee hyvin.
– Kun valtionhallinnossa pitäisi panna pystyyn atk-hankkeita ja hän on tyytymätön, niin kyllä hän soittaa jollekin vanhalle tutulle ja kysyy, miten homma oikeasti kannattaisi hoitaa, yksi taustavaikuttaja kuvaa.
– Perheellä ja suvulla on Juhalle erittäin suuri merkitys. Juha jaksaa siksi, että hänen perheyhteisönsä on niin tiivis, sanoo Sipilän hyvin tunteva entinen sote-ministeri Juha Rehula.
Sipilän kanssa töitä tekevät korostavat, että pääministerin aika on tarkkaan kellotettua.
Ystävien sijaan Sipilä valitsee niukalla vapaa-ajallaan usein perheen ja oman verstaan.
Siellä pääministeri rentoutuu esimerkiksi hitsaamalla kokoon mikroautoa lapsenlapselle.
Juttu aloittaa sarjan, jossa Yle selvittää puoluejohtajien verkostoja.
_Juttua varten on haastateltu yli kymmentä taustavaikuttajaa ja poliitikkoa keskustasta ja muista puolueista.
_
Lue lisää: