LAITILA Varusmiespalvelustaan suorittaneen Mikko Vaittisen elämä mullistui 20 vuotta sitten. Miehen nilkka vääntyi pahasti, kun hän putosi Upinniemen jäiseltä linnakekalliolta.
– Nilkkani kääntyi 90 astetta ulospäin, ja nilkkahaarukkani hajosi. Samalla pohjeluuni murtui. Edelleen joka päivä särkee ja sattuu, Vaittinen kuvailee vuonna 1998 sattunutta onnettomuutta.
39-vuotiaan espoolaisen perheenisän vasemmassa jalassa on nyt monessa kohtaa hermovaurioita, jotka pahenevat iän myötä.
Jalkakipujen lisäksi Mikko Vaittinen kärsii päivittäin kovista selkäkivuista.
Miehelle asennettiin muutama vuosi sitten selkäydinstimulaattori, joka hillitsee sähköisesti hermojen aivoihin lähettämää kipusignaalia. Kokeilun myötä Vaittisen kivut vähenivät, mutta pian tapahtui kamala yllätys.
– Sain kokeilussa bakteeritulehduksen selkäydinkanavaan. Siinä oli kuolemakin lähellä.
Suomessa on tuhansia asevelvollisena pysyvästi vammautuneita
Nyt Mikko Vaittisesta tuntuu hieman paremmalta. Kivut jatkuvat edelleen, mutta hän on tyytyväinen päästyään pääsiäisen jälkeen kuntoutukseen Laitilan Terveyskotiin.
Vaittisen lisäksi kolme miestä on päässyt mukaan Laitilassa järjestettävään asevelvollisena vammautuneiden ryhmäkuntoutukseen. Se järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa.
– Tämä on tosi hieno juttu. Kaikki joilla on pieniä lapsia tietävät, että perhe-elämä on aika kiireistä. Täällä saan keskittyä pelkästään itseeni.
Joissain tapauksissa yhteydenpito sosiaalikuraattoreihimme jatkuu vielä asepalveluksen jälkeen. Me kyllä vastaamme, jos apua pyydetään.
Riku Mikkonen
Laitilan Terveyskoti järjestää kymmenen päivän mittaisen kuntoutusjakson Valtiokonttorin ja Asevelvollisena Vammautuneiden Tuki ry:n kannustamana. Yhteensä Suomessa on tuhansia asevelvollisena pysyvästi vammautuneita.
– Heitä on Suomessa noin 3 000. Osa vammautuneista on syrjäytymässä tai jo syrjäytynyt yhteiskunnasta, toteaa Laitilan Terveyskodin toimitusjohtaja Eero Kuisma.
– Kuntoutukseen pitäisi mielestäni päästä paljon nopeammin kuin nykyään on mahdollista. Kuntoutus olisi hyvä päästä aloittamaan heti kun vamma sen sallii, Vaittinen lisää.
Puolustusvoimien vastuu loppuu palvelusajan päätyttyä
Asevelvollisena Vammautuneiden Tuki ry:n puheenjohtaja Alpo Penttinen uskoo, että vakavasti vammautuneet varusmiehet saavat edelleen liian vähän tukea ja opastusta elämänsä järjestämisessä.
Nykyään varuskunnissa työskentelee sosiaalikuraattoreita, jotka neuvovat varusmiehiä, mutta asepalveluksen jälkeen moni jää ongelmiensa kanssa Penttisen mukaan yksin.
– Varusmiespalveluksen jälkeiselle ajalle pitäisi ehdottomasti olla jonkinlainen tukiverkosto taustalla. Puolustusvoimien kanssa olemme keskustelleet, voisivatko heidän sosiaalikuraattorinsa seurata, että vammautuneen varusmiehen hoitopolut ovat kunnossa ja korvaukset alkavat juosta.
Pääesikunnan koulutusosaston toimintakykysektorin johtaja, everstiluutnantti Riku Mikkonen sanoo, että varusmiesten tilanne on nykyään parempi kuin vielä vuosikymmeniä sitten, jolloin varuskunnissa ei ollut esimerkiksi sosiaalikuraattoreita.
Hän kuitenkin myöntää, että sen jälkeen kun varusmiehen asepalvelus päättyy, vastuu asevelvollisesta siirtyy puolustusvoimilta yhteiskunnalle.
– Yhteiskunnassa on paljon enemmän tukiverkostoja kuin joskus aikaisemmin oli. Joissakin tapauksissa yhteydenpito sosiaalikuraattoreihimme jatkuu vielä asepalveluksen jälkeenkin. Me kyllä vastaamme, jos apua pyydetään.
Joka vuosi vammautuu pysyvästi kymmeniä asevelvollisia
Asepalveluksessa vammautuneet voivat hakea korvauksia Valtiokonttorilta. Vuosittain vammautuu noin 1 500 asevelvollista, joista muutamalle kymmenelle jää pysyviä vammoja.
Valtiokonttori korvaa noin 90 prosenttia vahinkoilmoituksista, jotka koskevat sotilastapaturmia tai -sairauksia. Korvauksiin kuluu noin seitsemän miljoonaa euroa vuodessa.
Nuori varusmies ei ole missään tapauksessa riittävän pätevä hoitamaan tällaisia lakiasioita omatoimisesti Valtiokonttorin kanssa.
Alpo Penttinen
Everstiluutnantti Riku Mikkosen mukaan varusmiehille neuvotaan jo koulutuksen alussa, miten kuuluu toimia ja minne kuuluu ottaa yhteyttä, jos jotain ikävää tapahtuu. Se ei kuitenkaan riitä, sanoo Alpo Penttinen vammautuneiden varusmiesten tukijärjestöstä.
– Nuori varusmies ei ole missään tapauksessa riittävän pätevä hoitamaan tällaisia lakiasioita omatoimisesti Valtiokonttorin kanssa. Kun on se oma vamma vielä taakkana, niin monella ei ole edes voimia yrittää, Penttinen pohtii.
Vuonna 1998 asepalveluksessa pahasti vammautunut Mikko Vaittinen saa Kelalta vammaistukea. Valtiokonttori korvaa hänen lääkkeensä ja yhden fysioterapiahoidon viikossa.
– Muuten aina lähinnä huudetaan, että he eivät maksa mitään. Lisäksi heidän asiantuntijalääkärinsä ovat eri mieltä vammoistani kuin oma työterveyslääkärini, joka on seurannut tilannettani nyt kymmenen vuotta.
Vaittinen ymmärtää, että Valtiokonttori toimii korvausasioissa aina lain määräämällä tavalla. Silti hän kokee, että asiakaspalvelu voisi olla ainakin ymmärtäväisempää.
Lakimuutos on antanut Valtiokonttorille mahdollisuuden korvata entistä useampia tapauksia
Valtiokonttorista kerrotaan, että asevelvollisena vammautuneiden asemaa on pyritty parantamaan viime vuosina.
Vammautuneiden varusmiesten hoidon ja kuntoutuksen vastuu on julkisella terveydenhuollolla, mutta varusmiehillä on mahdollisuus käyttää myös yksityisen sektorin palveluja.
Valtiokonttori on tehostanut ammatillista kuntoutusta Vakuutuskuntoutus VKK:n kanssa. Valtiokonttorin mukaan tämän seurauksena ammatilliseen kuntoutukseen ohjattujen asevelvollisten määrä on kolminkertaistunut.
Myös tapaturmaeläkkeen perusteena oleva vähimmäisvuosityöansio on kolminkertaistunut lainsäädännön muutosten tuloksena.
Lakimies Tuomo Yliluoma Valtiokonttorista toteaa, että säännösten väljentyminen on antanut mahdollisuuden korvata huomattavasti useampia tapauksia kuin aiemmin.
– Esimerkiksi vamman pahenemalta ei vaadita enää olennaisuutta, Yliluoma sanoo.
Sotilastapaturmalakiin kaivataan parannuksia
Sotilastapaturmalaki uudistui vuoden 2017 alussa. Uudistus jäi kuitenkin torsoksi, sillä lakiuudistuksen käsittelyn aikataulu oli liian tiukka.
Asevelvollisten tukijärjestö pitää lakia edelleen puutteellisena. Alpo Penttisen mielestä esimerkiksi vähän yli 20 euron minimikorvaus sairausajalta on liian vähän, jotta ihminen voisi elää itsenäistä elämää. Myös asevelvollisena vammautuneiden vakuutusturvassa on epäkohtia.
– Rauhanturvaajien tapaturmalaissa on 200 000 euron kuolemantapauskorvaus. Mielestäni olisi oikeus ja kohtuus, että se koskisi myös varusmiehiä.
– Varusmiehet ovat lain velvoittamina ilman palkkaa tekemässä palvelusta isänmaalle, kun taas rauhanturvaajat lähtevät vapaaehtoisesti ja saavat siitä kohtuullisen palkan. Valtio kohtelee tässä sotilaitaan hyvin eriarvoisesti, Alpo Penttinen painottaa.
Asevelvollisena vammautuneiden eriarvoisuus näkyy Penttisen mukaan myös siinä, miten vakuutusturva riippuu vammautumisen ajankohdasta.
Vuoden 1948 sotilasvammalaki takaa asevelvollisen säännöllisen kuntoutuksen vamman haitta-asteen mukaan. Vanhaa lakia sovelletaan asevelvollisiin vuoteen 1991 asti. Sen jälkeen vammautuneille ei tarjota vastaavaa.
Eduskunta odottaa selvitystä sotilastapaturmalain toimivuudesta
Eduskunta seuraa uudistetun sotilastapaturmalain toimivuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön on määrä antaa eduskunnalle selvitys lain toimivuudesta vuoden 2018 loppuun mennessä.
Alpo Penttinen uskoo, että lakiin tulee ainakin jonkinlaisia parannuksia. Tukijärjestö on käynyt Penttisen mukaan myötämielisiä keskusteluja asiasta puolustusministeri Jussi Niinistön ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan kanssa.
Kaikki riippuu kuitenkin siitä, myöntääkö valtiovarainministeriö Valtiokonttorin budjettiin lisää euroja, Penttinen toteaa.
– Valtiovarainministeriön suuri rooli tässä on valitettavaa. Asiantuntemus on kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriöllä, joten rahat pitäisi mielestäni olla heidän määrättävissään.
