Suomen parhaisiin aitajuoksijoihin kuuluva Lotta Harala kertoi hiljattain Ylen Jenny+ -ohjelmalle kamppailustaan syömishäiriön kanssa. Harala putosi sairastumisensa vuoksi kahdeksi vuodeksi kilpakentiltä.
Kaikki alkoi, kun Harala sijoittui 17-vuotiaana nuorten MM-kilpailuissa neljänneksi vuonna 2009. Hän ymmärsi pystyvänsä pärjäämään urheilussa aivan maailman parhaita vastaan. Harala päätti kääntää kaikki kivet selvittääkseen, kuinka hyvä hänestä voi tulla.
Kunnianhimoinen urheilija vaati itseltään paljon. Terveelliseksi tarkoitettu ruokavalio kääntyi kuitenkin äärimmäisen epäterveeksi.
– Laskin kaiken mitä laitoin suuhuni, ja koin olevani tosi epäonnistunut, jos söin vaikka yhden pähkinän suunniteltua enemmän. Loppujen lopuksi kiellettyjen listalla oli lähes kaikki, enkä sallinut itselleni juuri mitään. Se ajoi vuosien aikana elimistön ja kropan aika huonoon jamaan, Harala kertoi Jenny + -ohjelman brunssilla.
Jälkeenpäin Harala tajusi sairastaneensa ortoreksiaa. Syömishäiriö oli viedä häneltä urheilu-uran – ja enemmänkin.
– Koin että elämä ei ole elämisen arvoinen. Koin, että minä en ole mitään, en yhtään mitään. Ja kyllä minulla oli sellainen pitkä ajanjakso, että halusin vain kuolla.
Moni urheilija kuluttaa paljon ja syö liian vähän
Harala ei suinkaan ole ainoa suomalaisurheilija, joka on kärsinyt vastaavanlaisista ongelmista. Väitöstutkija Maria Heikkilä Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastosta sanoo, että urheilijoilla on yllättävän paljon harhaluuloja ravitsemuksesta.
– Suurin ongelma on, että kun kulutetaan paljon, ei välttämättä osata ja uskalleta syödä riittävästi. Toisaalta kiinnitetään huomiota sellaisiin asioihin, jotka eivät ole kauhean merkityksellisiä. Vaikkapa johonkin yksittäisiin ravintolisiin ja unohdetaan sitten se koko monipuolinen kokonaisuus, Heikkilä sanoi vieraillessaan Ylen aamu-tv:ssä keskiviikkona.
Urheilijoiden tietämyksessä on suuria eroja. Osa urheilijoista sai Heikkilän tekemässä kyselytutkimuksessa yli 90 prosenttia vastauksista oikein. Toisilla oli vaikeuksia saada edes puolet oikein.
– Hiilihydraattipelko on nykyään aika suurta. Niitä, tai ylipäätään ruokaa, ei uskalleta syödä riittävästi. Sen lisäksi proteiineja ylikorostetaan myös urheilijoiden parissa todella paljon. Ajatellaan, että jos proteiinia syödään paljon, ne menevät suoraan lihakseen, Heikkilä kertoi.
Haralakin luuli toimivansa oikein ääritiukan ruokavalionsa kanssa, vaikka lopulta se vei häneltä suorituskyvyn. Kaikkien kohdalla syömisongelmat eivät äidy sairaudeksi asti, mutta urheilusuorituksiin huono ravinto heijastuu joka tapauksessa.
– Väkisin se vaikuttaa jaksamiseen, suorituskykyyn ja palautumiseen. Jos esimerkiksi hiilihydraatteja ei tule riittävästi, ei millään pysty urheilemaan niin kovaa kuin optimaalisessa tilassa pystyisi.
"Ulkonäköpaineet voivat vaikuttaa"
Heikkilä arvelee, että urheilijoiden syömisongelmat ovat lisääntyneet sosiaalisen median aikakaudella, kun oma kroppa on jatkuvasti esillä ja myös arvostelun kohteena somen eri kanavissa.
Surullista on, että urheilevilla naisilla on miehiä parempi tietämys ravitsemuksesta, mutta siitä huolimatta naisilla on myös enemmän syömiseen liittyviä ongelmia.
– Sanoisin, että naisilla siihen voivat vaikuttaa ulkonäköpaineet. Tavallaan tiedetään, mitä pitäisi tehdä, mutta omalla kohdalla sitä ei uskalleta toteuttaa.
Mitä nuoremmista urheilijoista puhutaan, sitä tärkeämpää on myös aikuisten ohjaus. Sekä Heikkilän käytännön kokemus että tutkimus osoittaa, ettei nuorten parissa työskentelevien valmentajien asiantuntemus ole kunnossa.
– Valmennan nuoria hiihtäjiä sekä liitolla että seuratasolla. Olen siellä nähnyt paljon sitä, miten nuoret syövät. Toisaalta olen törmännyt myös valmentajiin, joiden tiedoissa olen huomannut ihan selkeitä puutteita, Heikkilä sanoi.
Ravitsemuskasvatus ja -valmennus vähäistä
Aitajuoksija Harala, 26, onnistui läheistensä avulla selättämään sairautensa. Hän on jälleen huipulla, mistä kertoo viime kesänä syntynyt ennätys (13,25) sadan metrin aidoissa. Harala on todennäköisesti mukana yleisurheilun EM-joukkueessa Berliinissä elokuussa.
Harala on kertonut syömishäiriöstään avoimesti julkisuudessa, koska kokee siitä olevan apua muille urheilijoille.
– Koen että tämä on aika yleinen ongelma urheilijoilla, ainakin naisurheilijoilla keiden kanssa olen keskustellut. Hyvin suuri osa meistä on kamppaillut näiden samojen asioiden kanssa, Harala sanoi.
Maria Heikkilän mukaan muutos lähtee tietouden lisäämisestä. Siinä Haralan kaltaiset esikuvat voivat olla hyödyksi.
On kuitenkin selvää, että järjestelmässä on jotain vikaa, kun urheilijoiden ja valmentajien tietämys on tällä tasolla.
– Se on suuri ongelma, että tällä hetkellä ravitsemuskasvatus ja –valmennus on liian vähäistä, Heikkilä totesi.
Lue myös:
Katso Lotta Haralan vierailu Jenny+:n jaksossa "Usko ruokaan, niin pelastut?" täältä.