JOENSUU Tätä temppua ei moni suomalainen voimistelija osaa. Jasmin Haverinen ottaa kovan vauhdin trampetille ja ponkaisee korkeuksiin. Hän pyörii ilmassa väkkäränä ja tömähtää nätisti jaloilleen patjalle. Kaksoisvoltti suorin vartaloin kahdella ja puolella kierteellä onnistuu täydellisesti.
Haverisen laji on team gym, voimistelun joukkuelaji, jossa tehdään telinevoimistelusta tuttuja temppuja trampetilla ja volttiradalla. Lisäksi joukkue esittää tanssillisen vapaaohjelman.
Team gym on pohjoismainen laji, joka murtaa voimistelulajeja rasittaneen vaatimuksen tietyn kokoisesta kehosta. Tärkeintä ovat voima ja rohkeus, eivät paino, pituus tai ruumiinrakenne.
Valmentajat muistuttavat syömään paljon
– Team gym on hyvin humaani laji, eikä se vaadi ihmiseltä mitään erityisyyksiä. Voimistelijan ei tarvitse olla pitkä tai lyhyt tai tietyn paksuinen, sanoo team gym -valmentaja Heli Lemmetty.
Hän valmentaa yhtä Suomen parhaista team gym -joukkueista, Joensuun Katajan Shelliesiä. Joukkueen 16–20-vuotiaat voimistelijat treenaavat yli 12 tuntia viikossa. Harjoitukset kestävät 2–3 tuntia kerrallaan. Jasmin Haverinen on yksi joukkueen huimapäisimmistä volttitaitureista. Hän tietää, että syömisestä ei voi tinkiä.
– Kun treenaa paljon, täytyy myös syödä valtavia määriä. Valmentajat eivät ole koskaan rajoittaneet syömistä, vaan päinvastoin, sillä alipainoisena keho ei jaksa harjoitusmääriä, Haverinen sanoo.
– Hyvin voi syödä myös sen suklaapatukan, tai vaikka kaksi, hän lisää.
Voimistelun kehonkuva päivittyy
Osalla voimistelulajeista on raskaat perinteet. Suhtautuminen kehoon on ankaraa ja kokovaatimukset tiukat. Joukkuevoimistelussa ja rytmisessä voimistelussa tavoitteena on, että kaikki joukkueen jäsenet ovat mahdollisimman saman kokoisia ja -näköisiä. Rytmistä kilpavoimistelua ovat huipputasolla hallinneet venäläisvoimistelijat, jotka ovat huomiota herättävän laihoja ja taipuisia.
– Rytmistä voimistelua on viety viime vuosina terveempään suuntaan. Kisoissa on nähty terveemmän näköisiä voimistelijoita, sanoo Suomen voimisteluliiton puheenjohtaja Kaisa Vikkula.
Kaisa Vikkulan mukaan voimisteluliitossa tehdään töitä syömishäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.
– Suurissa seuroissa valmennuksen apuna on ravintoterapeutit, Vikkula huomauttaa.
Rohkea voimistelija kuuntelee kehoaan
Team gymissä yhden voimistelijan suoritusta ei arvostella, vaan joukkueelle annetaan kokonaispisteet. Sen vuoksi joukkueeseen mahtuu eri kokoisia voimistelijoita, joilla on erilaisia vahvuuksia. Lajissa kilpaillaan miesten ja naisten joukkueiden lisäksi myös sekajoukkueissa, ja harrastajien ikähaitari on laajempi kuin telinevoimistelussa.
Team gym kehitettiin omaksi lajikseen Tanskassa. Siellä ja Ruotsissa se on voimistelulajeista suosituin. Myös Suomessa harrastajamäärät kasvavat nopeasti. Kahden viime vuoden aikana kilpailulisenssin hankkineiden joukko on kasvanut 50 prosenttia. Voimistelussa ja tanssissa lapsia ja nuoria kiinnostavat nyt joukkuelajit. Team gymin ohella esimerkiksi cheerleading on huippusuosittua.
Joensuulainen Noora Nevalainen on valmentanut yli vuosikymmenen ajan kaikenikäisiä team gym -harrastajia 2-vuotiaista eläkeläisiin. Hänen mielestään lajin tärkein anti on parempi kehotuntemus.
– Tärkeintä on, että oppii kuuntelemaan ja sitä kautta tuntemaan omaa kehoa. Laji kasvattaa myös rohkeutta, Nevalainen sanoo.
Kehotietoisuus on liikunnan uusi trendi
Kehotietoisuus on liikuntakasvatuksen uusi trendi aina koululiikunnasta tavoitteelliseen harrastamiseen. Se nousi myös osaksi peruskoulun liikunnanopetuksen opetussuunnitelmaa vuonna 2016.
Yksinkertaisimmillaan kehotietoisuus tarkoittaa, että lapsia ja nuoria ohjataan kuuntelemaan omaa kehoa eri tilanteissa. Aluksi voi tunnustella, miltä keho tuntuu paikallaan ollessa, löytyykö esimerkiksi kireyksiä tai jännityksiä. Saman voi tehdä myös liikkuessa: Miltä jaloissa tuntuu juostessa? Millaisessa asennossa lantio on hiihtäessä?
– Oikeastaan kehotietoisuus on läsnäoloa omassa kehossa, olipa sitten kyse rentoutumishetkestä tai urheilusuorituksesta, sanoo yliopistonlehtori ja liikuntatieteen tohtori Mariana Siljamäki Jyväskylän yliopistosta.
Tutkimusten mukaan kehon sisäisten tapahtumien tiedostaminen ja hyväksyvä läsnäolo voivat lisätä tunteiden säätelykykyä ja sallivuutta itseä ja muita kohtaan. Myös kyky empatiaan kehittyy.
– Parempi kehotietoisuus suojaa kasvavia nuoria ulkoisilta paineilta esimerkiksi ulkonäön suhteen, Siljamäki huomauttaa.