Kuuntele Urheiluhullut-ohjelma tästä!
Seksuaalista häirintää, painostusta ja kiusaamista. Naisten jalkapalloon ja myös jääkiekkoon on kohdistunut raskaita syytöksiä ja epäilyjä reilun parin viikon ajan.
MTV:n Tulosruutu on kertonut useista häirintätapauksista, jotka ovat Tulosruudun mukaan tapahtuneet 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella.
Aiemmin MTV:n jutuissa väitettiin myös, että kyse on ”laajemmasta ongelmasta, joka on nykypäivänäkin arkitodellisuutta”. Urheiluhullut-ohjelmassa kuitenkin selvisi, että laajamittainen häirintäkulttuuri ei ulotu nykypäivään.
- Sen sanavalinnan voisin kyllä korjata. Vuoteen 2008, sinne asti meillä on se tieto, MTV:n jutut tehnyt toimittaja Timo Innanen sanoi radio-ohjelmassa.
Kyse on siis vähintään kymmenen vuotta sitten tapahtuneista häirintätapauksista. Oudoksi asetelman tekee se, että valtaosa pelaajista ja valmentajista ei tunnista ilmiötä edes vuosikymmenten takaa. Yle Urheilu kysyi useilta naisten sarjoissa ja maajoukkueissa pelanneilta urheilijoilta, ovatko he kokeneet tai havainneet häirintäkulttuuria lajissaan. Kukaan ei tunnistanut ongelmaa.
- Olen pelannut vuodesta 2005 asti naisten pääsarjatasolla, enkä voi allekirjoittaa omasta kokemuksestani katsottuna, että olisi ollut laajamittaista seksuaalista häirintää tai ahdistelua. Niihin joukkueisiin ja siihen kulttuuriin, jossa minä pelasin, niin en pysty näitä yhdistämään, Heidi Pihlaja sanoi.
Pihlaja pelasi yhteensä 11 kauden ajan naisten pääsarjassa ja esiintyi myös maajoukkueessa.
Palloliiton nykyinen varapuheenjohtaja, yli sata maaottelua urallaan pelannut Katri Mattsson kertoi Yle Urheilulle tehneensä soittokierroksen entisille maajoukkuekavereilleen. Mattssonin mukaan kyseisillä pelaajilla on yhteen laskettuna yli 1300 maaottelun kokemus, mutta minkäänlaisesta häirinnästä ei kenelläkään ollut tietoa tai havaintoja.
Timo Innasen mukaan häirintä on tapahtunut lajin alakulttuurissa, josta suurin osa pelaajista ei ole ollut tietoinen.
- Kyse on alakulttuurista, joka on pinnan alla, eli se ei näy. Sen takia 80 prosenttia pelaajista ei ole sitä varmasti kokenut, Innanen sanoo.
- Ilmiö on uskoakseni vuodesta 2008 lähtien mennyt parempaan suuntaan. Eli nämä ovat tietyllä tapaa yksittäistapauksia, mutta se täyttää laajamittaisuuden kriteerit tavallaan sillä, että maajoukkueessa on ollut paljon pelaajia, jotka ovat kokeneet sitä, ja ajanjakso on pitkä. Siksi on puhuttu laajamittaisuudesta, Innanen perustelee.
Kulttuuri on naisten palloilusarjoissa muuttunut
Naisten jalkapallomaajoukkueen väitetyt häirintä- ja ahdistelutapaukset jatkuivat Tulosruudun mukaan pitkään. Maajoukkueen päävalmentajana vuodet 1995-2000 toiminut Reima Kokko kertoi MTV:lle seksuaalisen häirinnän olleen joukkueessa laajaa.
- Jos on viisi vuotta jatkunut tuollainen kulttuuri, niin miten siihen ei ole puututtu, vaikka valmentajakin on tiennyt. Se herättää suurta hämmennystä ja surua, Heidi Pihlaja ihmettelee.
Pihlaja korostaa, että valmentajan vastuu ulottuu aina myös pelitapahtumien ulkopuolelle.
- Valmentajan pitää tuntea pelaajat ja kantaa vastuu kokonaisuudesta eikä tyytyä siihen, että johtaa peliä kentällä. Valmentajan pitää tuntea pelaajien elämäntilanteet, tietää mitä heille kuuluu, tietää mitä joukkueessa tapahtuu. Ja jos huomaa jotain, niin välittömästi ja voimakkaasti siihen pitää puuttua.
Olisiko Kokon pitänyt puuttua tuolloin tapahtuneeseen häirintään?
- Jos puhutaan maajoukkuetason urheilijoista, jotka tällaiseen syyllistyvät, ja henkilöt tiedetään, niin päävalmentajahan ne valinnat sinne maajoukkueeseen tekee, Pihlaja vastaa.
Naisten jääkiekkomaajoukkueen pitkäaikainen valmentaja Hannu Saintula kertoi maanantaina STT:lle, että hän ei havainnut joukkueessa minkäänlaista häirintää. Kiusaamiseksi tulkittavat joukkueen sisäiset rituaalit lopetettiin hänen tultua päävalmentajaksi 1999.
Toimintakulttuuri naisten joukkueurheilussa on muuttunut merkittävästi.
- Ajat ovat olleet silloin erilaiset, touhu on ollut villimpää ja vapaampaa. Nykyään touhu on paljon ammattimaisempaa, Timo Innanen sanoo.
Heidi Pihlajan mukaan toiminta perustuu nykyään avoimuudelle ja luottamukselle.
- Naisten urheileminen on ammattimaistunut paljon. Se ammattimaisuus, joka tänä päivänä naisten joukkueurheilussa on, niin valmentajan rooli on siinä avoimuuden ja luottamuksen kulttuurissa avainasemassa, Pihlaja sanoo.
Palloilulajeissa myös tyttöjen ja naisten harrastajamäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Lajeista on tullut valtavirtaa.
Uusia keinoja häirinnän ennaltaehkäisyyn
Urheilun parissa tapahtuu joka tapauksessa häirintää siinä missä muuallakin yhteiskunnassa. Tapauksista Suomessa tiedetään kuitenkin toistaiseksi vähän. Muutamia yksittäisiä tapauksia on edennyt oikeuteen asti ja häirinnästä on annettu tuomiot.
- Meillä ei ole Suomessa hirveästi tietoa, että minkälaista häirintää ja ahdistelua urheilun parissa tapahtuu, Sari Kuosmanen kertoo.
Kuosmanen on aiemmin toiminut tasa-arvotyön asiantuntijana urheilujärjestö Valossa. Nykyään hän on projektipäällikkönä Olympiakomiteassa.
Kuosmanen kertoo tietävänsä häirintätapauksista omassa lajissaan, amerikkalaisessa jalkapallossa.
- Tapauksia, joihin on puututtu, niin niitä löytyy muutamia. Esimerkiksi jossain joukkueen illanvietossa on tapahtunut valmentajan puolelta huonosti käyttäytymistä, jonka jälkeen valmentaja on sitten vapautettu tehtävistään kyseisessä seurassa, Kuosmanen sanoo.
Tutkittua tietoa häirintätapauksista on vielä niukasti, mutta tilanne on muuttumassa. Jyväskylän yliopistossa on käynnistymässä uusi tutkimushanke, jossa tietoa kerätään.
Väestöliiton ja useiden lajiliittojen Et ole yksin -palvelu pyrkii tuomaan esiin ja ennaltaehkäisemään tapauksia.
Mannerheimin lastensuojeluliitto puolestaan on tehnyt juuri tutkimuksen, jonka mukaan osa lapsista ja nuorista joutuu kokemaan urheiluharrastuksissaan loukkaavaa kohtelua.
MLL:n tutkimuksesta selviää, että 13 prosenttia urheilevista lapsista ja nuorista on kokenut loukkaavaa kohtelua, kiusaamista tai häirintää, ja 5 prosenttia heistä on kokenut tätä toistuvasti.
Valmentajan vastuu on suuri sekä kulttuurin luomisessa, ongelmiin puuttumisessa että oman valta-aseman käyttämisessä oikealla tavalla.
- Rankimmat tapaukset, jotka nousevat esille, ovat usein valmentajan ja pelaajan välisiä. Mutta on hyvä muistaa, että häirintää voi esiintyä monenlaisissa tilanteissa, esimerkiksi pelaajien välillä. Kaikilla on velvollisuus puuttua asioihin, jos näkee jotain käytöstä, joka ei ole hyväksyttävää, Kuosmanen muistuttaa.
Urheiluhullut-ohjelman voit kuunnella kokonaisuudessaan Yle Areenassa.
Urheiluhullut suorana lähetyksenä joka maanantai Radio Suomessa kello 18.02.
Lue myös