Vanhat tulevaisuuden visiot maalailivat kuvaa maailmasta, jossa ruokailu hoituu hotkaisemalla pieni pilleri.
Tutkimus- ja konseptointipäällikkö Laura Forsman hymähtää moiselle synkälle tulevaisuudenkuvalle, ja pitää todennäköisempänä, että kolmenkymmenen vuoden kuluttua edessämme on monipuolisia lounaslautasia.
– Suurimmalle osalle ihmisistä ruoan maku ja sen kokeminen on paljon muutakin kuin tehokasta ravinnonsaantia. Todennäköisempää on, että tarjolla on erilaisia asioita, jotka on räätälöity ihmisten odotusten, tarpeiden ja arvojen mukaan, sanoo Forsman, joka seuraa trendejä ja jäljittää hiljaisia signaaleja Turun yliopiston alaisessa Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa.
Veganismin nousuhan on tapahtunut erittäin nopeasti etenkin nuorten keskuudessa.
Laura Forsman
Hänen mukaansa alan yritykset kuuntelevat herkällä korvalla kuluttajien toiveita ja odotuksia. Haasteena on niiden täyttäminen niin, että ruoantuotanto olisi samalla esimerkiksi ekologisesti kestävää.
Lihasta tulossa luksustuote
Huolet ilmastonmuutoksesta ja ympäristöstä liittyvät merkittävästi ruokapuheisiin. Laura Forsman uskoo, että yksilöllisten valintojen merkitys korostuu tulevaisuudessa.
– Ihmiset ovat heränneet huomioimaan itseään suuremman merkityksen. Kuinka tehdä kestäviä valintoja ja vaikuttaa omalla ruoan kuluttamisellaan siihen, että maapallo säilyy, hän pohtii.
Karjankasvatuksesta aiheutuva ympäristökuormitus on jo kauan ollut arvostelun kohteena. Viime vuosina korvaavia proteiinin lähteitä on kehitetty kiivaasti, ja ihmisiä on valmisteltu tulevaisuuteen hyönteissyöjinä.
– Näyttäisi siltä, että lihasta on oikeasti tulossa todella luksustuote. Ihmiset vaikuttaisivat olevan valmiita karsimaan siitä määrästä, mitä lihaa nyt syödään. Varmasti lihaa halutaan jatkossakin syödä, sillä se on kuitenkin arvokasta, proteiinipitoista ja herkullista.
Ruokaturvallisuushan on yksi iso puheenaihe.
Laura Forsman
Forsman uskoo lihan säilyvän äveriäimpien ruokapöydässä, mutta yhä useampi valitsee kasvisruokavalion.
– Veganismin nousuhan on tapahtunut erittäin nopeasti etenkin nuorten keskuudessa. Kun jatkuvasti kuulemme uutisia, kuinka lihansyönti ja ilmastonmuutos liittyvät toisiinsa, tuntuu että olemme jonkin kestävämmän muutoksen äärellä.
Jatkuuko jakautumiskehitys?
Yksi kysymys on, jatkuuko nykyisin havaittavissa oleva polarisaatiokehitys tulevaisuudessa. Länsimaissa monilla on varaa syödä ravitsemuksellisesti hyvälaatuista lähi- ja luomuruokaa toisten tyytyessä edullisempiin, ravintoköyhiin eineisiin.
Laura Forsmanin mukaan etenkin synnytysikäisten nuorten naisten ruokavalio huolestuttaa monia tutkijoita. Tunnetut seuraukset ovat esimerkiksi ylipaino ja elintasosairaudet.
Kolmannen maailman tilanne on oma lukunsa. Ilman varsinaista nälänhätääkin näissä maissa eletään ravitsemuksellisesti huonon ruoan varassa, mistä aiheutuu lapsille kasvu- ja kehityshäiriöitä.
Länsimaisen yhteiskunnan kehittyessä ruoasta on tullut paljon muutakin kuin vain ravintoa ja polttoainetta.
Laura Forsman
Ruoan turvallisuus on myös asia, jonka merkitys ei ainakaan vähene jatkossa. Alaa ravistelleet skandaalit horjuttavat luottamusta ruoan puhtauteen. Viime vuosina Ylekin on kertonut monista ruokaskandaaleista eri puolilta maailmaa. Turvallisuus on kuitenkin ikiaikainen tarve.
– Kauan sitten ei syöty myrkyllisen näköisiä marjoja, ja nykyään kuluttajat ovat tarkkoja siitä, mistä liha on peräisin. Ruokaturvallisuus on yksi iso puheenaihe, muistuttaa Forsman.
Ruoka viestii identiteetistä ja asemasta
Vaikka ruoan tärkein tehtävä on täyttää vatsa ja ravita kehoa ja mieltä, yhdistyy siihen monia muitakin merkityksiä.
– Länsimaisen yhteiskunnan kehittyessä ruoasta on tullut paljon muutakin kuin vain ravintoa ja polttoainetta. Se on tapa tyydyttää hyvin erilaisia tarpeita, sanoo Laura Forsman.
Haemme kaupasta omien mieltymysten mukaan printattua 3D-ruokaa.
Laura Forsman
Ruokailulla on myös sosiaalinen funktio, jonka merkitys ehkä jatkossa kasvaa.
Laura Forsman uskoo, että digitaalisuuden lisääntyessä ruoka voi olla vastavoima, jonka ääreen ihmiset kokoontuvat kasvokkain jakamaan yhteisiä hetkiään.
Ruoka on aina ollut myös statussymboli, jolla on korostettu omaa asemaa – keillä siihen on ollut varaa.
– Löytöretkeilijät toivat aikanaan kaukaisilta mailta ananaksia Eurooppaan. Varakkaat perheet laittoivat heiltä ostamansa ananakset porttinsa pieleen merkiksi varakkuudestaan. Mielenkiintoista ajatella, kuinka kolmenkymmenen vuoden kuluttua halutaan viestiä ruoalla statuksesta ympäristölle, hymähtää Forsman.
Ruoka sopii myös minäkuvan kohotusaineeksi. Sosiaalinen media täyttyy ruokakuvista, joilla ruokitaan omaa identiteettiä, ja Forsmanin mukaan erilaiset ruokavaliot – veganismi mukaan lukien – ovat samaa perua.
– Nykyäänhän kuvat proteiinijuomista salilla ovat ihan sama ilmiö kuin se ananas portin pielessä. Sillä kerrotaan, että haluan pitää itsestäni huolta. Eri porukka viestii luomuruokakuvilla pitävänsä huolta maapallosta.
Tutkimus- ja konseptointipäällikkö Laura Forsman pitää yhtenä mahdollisuutena sitä, että alamme tuottaa ruokaamme yhä enemmän itse vaikkapa seinille ripustettavilla viljelyksillä. Tai ehkä saammekin ruokamme bioreaktoreista vuonna 2048.
– Tai haemme kaupasta omien mieltymysten mukaan printattua 3D-ruokaa. Itse voi suunnitella, onko se tähtikuvio, onko se Otava vaiko Turun vaakuna. Ehkä niitä sitten nähdään jossain Instagramissa!
Lue lisää:
Miltä näyttää ruokakauppa vuonna 2028? K-ryhmä esitteli viisi tulevaisuuden visiota
Hyönteisten kasvatus ruuaksi yleistyy hurjaa vauhtia – sirkkakasvattamoja perustetaan ympäri maata