Kuusamon suurpetokeskukseen on tullut taas eloa, kun kevätaurinko on herätellyt keskuksen karhut talviunilta.
Keskuksen karhunhoitaja Pasi Jäntti kertoo molempien, sekä karhujen että hoitajien, riemuinneen jälleennäkemisestä pitkän talven jälkeen.
– Karhujen ilmeistä näki, että oli mukava nähdä tuttuja ja turvallisia ihmisiä. Se on pitkä aika itselläkin odottaa puoli vuotta, kun tietää, että kaverit ovat tuossa lähellä, mutta kuitenkin kaukana. Eikä niitä viitsi mennä kesken unien katselemaankaan.
Karhujen herääminen on verkkaista puuhaa: ensiksi pesästä työntyy ulos pelkkä pää, joka haistelee kevätilmaa. Muutaman päivän päästä pesästä tulee ulos puolet vartalosta. Kun karhut vihdoin kömpivät ulos pesistään kokonaan, jäävät ne vielä pariksi päiväksi pesän eteen istuskelemaan unisina.
Keskuksen karhut eivät kuitenkaan ole Kuusamon suurpetokeskuksen karhunhoitaja Pasi Jäntin mukaan herättyään äreitä, toisin kuin luonnossa elävät lajitoverinsa.
– Luonnossa jos menee karhua herättelemään, saattaa se olla hyvinkin vihainen. Meidän karhut ovat herättyään vain todella unenpöpperöisiä.
Otsot ovat unilla puoli vuotta
Karhujen talviuni kestää noin puoli vuotta. Sinä aikana ne eivät poistu pesästä, mutta ovat kyllä tietoisia mitä pesän ulkopuolella tapahtuu.
– Karhut eivät nuku mitenkään sikeää unta. Ne liikuskelevat ja kääntelevät kylkeä pesässä tunnin parin välein.
Karhut tulevat hyvälle tuulelle, kun ne saavat vähän herkkua.
Pasi Jäntti
Kuusamon suurpetokeskuksessa elää kuusi karhua: tauluja maalaava Juuso, sen äiti Tessu sekä Reetta, Nätti, Vyöti ja Niisku. Karhuista nuorin on 12-vuotias Reetta. Muut karhut ovat 20-28 vuoden välimaastossa.
– Ei noita ikiä meinaa enää muistaa. Joskus me toisen karhunhoitajan Sulo Karjalaisen kanssa kirjoitimme ne lapulle ylös.
Luonnossa karhut elävät noin 20-25-vuotiaiksi. Tarhassa karhut elävät jopa 40-vuotiaiksi. Luonnossa eläminen on karhulle kuluttavaa: ravinnon etsiminen on kokopäiväistä hommaa. Tarhassa karhuille on säännöllisesti ruokaa tarjolla, sekä tietenkin terveydenhoitoa.
Hunajalla saadaan karhut hyvälle tuulelle
Karhujen vireystaso nousee päivä kerrallaan. Kun karhut ovat heränneet kunnolla, päästetään ne ruokailukatokseen. Katoksessa karhut leikkivät lumessa, syövät marjoja ja hieman hunajaakin karhunhoitajan kädestä.
– Karhut tulevat hyvälle tuulelle, kun ne saavat vähän herkkua.
Monen kuukauden nukkuminen verottaa myös karhujen yleiskuntoa. Jäntti kertoo, että jo parin tunnin telmimisen jälkeen karhuille iskee väsymys.
– Onhan se aika raskasta tuolla umpihangessa hypellä, niin ihmiselle kuin eläimellekin.
Luonnossa elävällä karhulla on kyllä tekemistä, että se saa tarvittavan ruokamäärän täyteen ennen unille menoa.
Pasi Jäntti
Heräämisen lisäksi myös karhujen ruokailun aloittaminen on hidasta puuhaa. Kun vatsa on ollut puoli vuotta tyhjillään, täytyy ruoansulatuselimistö herätellä hitaasti.
Ensimmäisten viikkojen aikana karhuille syötetään pelkästään marjoja ja hedelmiä. Ja tietenkin hieman hunajaa. Lihaa karhuille annetaan vasta muutaman viikon päästä heräämisestä.
Ennen talviunia ravintomäärät olivat ihan muuta. Jäntti kertoo, että karhut söivät päivittäin parikymmentä kiloa lihaa, kalaa ja viljaa sisältävää ruokamassaa sekä porkkanoita ja hedelmiä noin 10-15 kiloa.
– Luonnossa elävällä karhulla on kyllä tekemistä, että se saa tarvittavan ruokamäärän täyteen ennen unille menoa.
Juttua korjattu 18.4. klo: 15:45. Jutussa lueteltiin, että karhujen ruokavalioon ennen talviunia kuuluu muun muassa kaljaa. Jutussa piti lukea, että ruokavalioon kuuluu kalaa.