Kosketus vähentää stressiä, ärtyneisyyttä ja levottomuutta, parantaa unen laatua ja keskittymiskykyä sekä rauhoittaa. Ihminen tarvitsee kosketusta ja hellyyttä läpi elämänsä.
– Jo raskausaika herkistää naisen ympäristön vaikutuksille. Luonto valmistautuu ottamaan vastaan uutta elämää, mutta samalla avautuvat padot omaan historiaan ja siihen, kuinka on itse tullut kohdelluksi, kertoo Jaana Wikgren.
Jaana Wikgren työskenteli uransa alussa kätilönä, ja jatkoi myöhemmin työskentelyä myös ensikodissa. Wikgren on opiskellut psykoterapiaa ja tällä hetkellä hän työskentelee Vanajan vankilan perheosastolla Hämeenlinnassa vastaavana ohjaajana. Työssä on aina pidetty vauvaperheiden puolta.
– Jokainen ihminen on koskettajatyyppiä ja kaikilla on tarve tulla kosketetuksi myönteisesti. Mutta jokainen syntyy oman perheen ja suvun kulttuuriin, ja omaksuu ne opit, joita kullakin perheellä on.
Varhaisen vaiheen kokemukset opettavat sen, mistä tulee ihmisen elämän normaali tapa. Silloin voi kasvaa myös siihen, ettei kosketusta ole tai siihen liittyy uhkaa ja väkivaltaa.
Kosketus vaikuttaa vauvan aivoihin
Vauvan aivot kehittyvät valtavasti ensimmäisen vuoden aikana. Tutkimuksissa on osoitettu, että vauvan alkuvaiheessa saama hoiva muokkaa myös hänen aivojensa toimintaa, kertoo Wikgren.
– Jos vauva jää jo alkuvaiheessa hellyyttä vaille, on tutkittu, että aivoista jää puuttumaan reseptoreita, jotka liittyvät kosketuksen välittämiin viesteihin. Vauvan voi olla esimerkiksi vaikea rauhoittua.
Kun vauvaa hellitellään, liikkuu vauvan ja hoitajan välillä melkoinen liikenne.
– Ihon välityksellä tuntoaistimukset liikkuvat ja tieto välittyy aivoihin. Mielihyvähormoniksi sanottu oksitosiini erittyy ja saa aikaan hyvän tunteen. Hyvään koskettamiseen liittyy myös hyväksyvää puhetta ja lempeä katse, sanoo Wikgren.
Vauvahieronta auttaa tutustumaan vauvaan
Neljän kuukauden ikäinen Joel Järvenpää Hausjärveltä on tehnyt tuttavuutta äidin ja isän kosketukseen elämänsä alusta saakka. Niin hellästi Joelin äiti Heidi Paarijoki-Järvenpää poikaansa hoitaa. Mutta nyt on tulossa jotain muuta. Vauvojen hierontaan erikoistunut koulutettu hieroja Liisa Kekarainen lämmittelee käsiään ja laittaa Joelin alustalle.
– Vauvalla voi olla jännitystiloja siinä missä aikuisellakin. Niska, vatsan alue ja suun imulihakset ovat vauvoilla kovilla. Myös synnytyksen sujuminen ja raskausaika saattavat vaikuttaa vielä kuukausienkin päästä, kertoo Liisa Kekarainen.
Vauvahieronta ja vauvauinti ovat tapoja oppia tuntemaan vauvan kehoa. Silloin vanhemman on helpompi auttaa vauvaa eri kehitysvaiheissa.
– Vauvaan tutustumalla voi oppia paljon ja vauva itsekin oppii hahmottamaan omaa kehoaan. Suoliston alue on tärkeä, ja siihen voi tutustua alussa vaikka omaa vatsaa tutkien, jos vauvan vatsaan koskeminen alkuvaiheessa pelottaa.
Tuntoaisti on elämän ensimmäinen ja viimeinen
Elämän ensimmäiset ja viimeiset viestit välittyvät kosketuksessa. Jaana Wikgren välitti viimeisen viestin äidilleen kädestä pitämällä ja silityksellä. Kosketus puhuu, kun sanoja ei ole.
– Kosketuksen tarve säilyy ihmisellä samanlaisena kehdosta hautaan. Elämänkokemus muokkaa kosketuksen kokemusta. Vanhempien jälkeen sitä muokkaavat ystävät ja parisuhteet. Tarve tulla kosketetuksi on silti kokemuksena hyvin samankaltainen koko elämän ajan, kertoo Wikgren.
Kosketetuksi tuleminen ei välttämättä tarvitse toista ihmistä. Ympäristö on täynnä asioita, jotka voivat koskettaa.
– Eläinten rapsuttaminen, luontokokemukset tai hyvä kulttuurielämys tuovat saman tunteen. Hyvä ruoka tai itselle tärkeä musiikki aiheuttavat tunteen, joka koskettaa. Samat hormonit siellä jylläävät, kertoo Jaana Wikgren.
