Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Toimittajalta: Maahanmuuttokriittisyydestä on tullut uusi normaali Pohjoismaissa

Pohjoismaat tunnetaan suvaitsevina maina, mutta populististen liikkeiden nousu ja vuoden 2015 pakolaiskriisi muuttivat suurten puolueiden retoriikan.

Muslimi nainen työskentelee puhelinkeskuksessa.
Muun muassa maahanmuuttajien työllistyminen herättää keskustelua Pohjoismaissa. Kuva: AOP
Riikka Uosukainen
Avaa Yle-sovelluksessa

TUKHOLMA Ruotsin pääministeri Stefan Löfven hämmästytti poliittiset kilpakumppaninsa ilmoittamalla, että Ruotsi ei halua enää työvoimaa toiselta puolen maapalloa. Sosialidemokraatit lupaavat tiukentaa maahanmuuttosäädöksiä, jos he voittavat vaalit.

Löfvenin kielenkäyttöä ihmeteltiin jälkeenpäin erityisesti siksi, että hän puhui muun muassa tiskaajista ja siivoojista, joita ei tarvitse tuoda muualta, koska alalla ei ole työvoimapulaa. Vastaavanlaista on totuttu aiemmin kuulemaan maahanmuuttovastaisilta ruotsidemokraateilta.

Ruotsi on muihin EU-maihin verrattuna ottanut vastaan suhteellisesti suuren määrän maahanmuuttajia viime vuosina. Vuonna 2016 maahanmuutto oli suurimmillaan: runsaat 160 000 ihmistä saapui Ruotsiin. Tulijoista 40 prosenttia on matalasti koulutettua väkeä.

Vaikka Ruotsin talous kasvaa ja yli 80 prosenttia ruotsalaisista on työllistetty, kuilu syntyperäisten ruotsalaisten ja maahanmuuttajien välillä on vain kasvanut.

Viime vuoden tilastojen mukaan syntyperäisten ruotsalaisten työttömyys vaihtelee 4–6 prosentin välillä. Maahanmuuttajilla työttömyysprosentti liikkuu parinkymmenen prosentin kieppeillä.

Tulijoiden työllistyminen on ollut vaikeaa – joka toisen maahanmuuttajan työllistyminen kestää kahdeksan vuotta.

Ruotsin hallitukselle näyttää tulleen nyt raja vastaan. Maassa jo oleville maahanmuuttajille pitää löytyä töitä.

Stefan Löfven
Stefan Löfven Kuva: Maurizio Gambarini / EPA

Samalla retoriikalla tavoitellaan toistakin muutosta. Hallituksen ja opposition kärkipuolueet, sosialidemokraatit ja Ruotsin kokoomus, ovat molemmat jyrkentäneet kielenkäyttöään – aivan ilmeisesti myös siksi, että ne yrittävät houkutella omia äänestäjiään takaisin maahanmuuttovastaisilta ruotsidemokraateilta.

Kyse on kuitenkin myös valtapuolueiden pysyvämmästä asenteiden muutoksesta.

Ruotsin naapurin Tanskan suuret puolueet haluavat kiristää maahanmuuttoa. Tanskan sosialidemokraatit julkaisivat alkukeväästä omat vaatimuksensa, jotka toteutuessaan sulkisivat rajat tulijoilta. Tanska kävisi valitsemassa haluamansa pakolaiset tai työvoiman Pohjois-Afrikan leireiltä.

Tanskan sosialidemokraattien kansanedustaja Mattias Tesfaye sanoo suoraan, että puolue haluaa säädellä maahanmuuttoa ja olla päättämässä, keitä asutetaan Eurooppaan, koska heidän äänestäjänsä kantavat suurimman taakan integraatiosta.

Sosialidemokraattien perinteiset kannattajat asuvat alueilla, joihin maahanmuuttajat asutetaan. Demarien työläistaustaisilla äänestäjillä on matalat palkat ja lyhyt koulutus, joten he kilpailevat samoista tanskalaisista työpaikoista kuin maahanmuuttajat.

Mattiaksen retoriikka muistuttaa populistien puheita, kun hän sanoo, että rikkaiden tanskalaisten lapset eivät saa uusia luokkatovereita arabimaista ja siksi integraatiotaakka painaa juuri heidän äänestäjiään.

Tanskan veljespuolueen tiukentunut linja ei tullut yllätyksenä Pohjoismaisen ammattiyhdistysliikkeen kokoukseen Tukholmassa alkukeväästä osallistuneelle SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle.

Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja luonnonkatastrofit voivat ajaa tulevina vuosina Afrikan maista miljoonia ihmisiä etsimään työtä ja parempia elinolosuhteita Euroopasta.

SDP:n puheenjohtajan mielestä on "eurooppalaisten, suomalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten etu, että autetaan nyt sinne Afrikkaan päin näitä ihmisiä saamaan puhdasta vettä, ruokaa ja kouluttautumaan".

Pohjoismaiset puolueet tuskin tiukentavat linjaansa ja puheitaan toisistaan tietämättä. Populististen puolueiden nousua yritetään nyt katkaista viemällä kampanja-aseet Tanskan kansanpuolueen, Ruotsin ruotsidemokraattien ja ehkä pian myös Suomen perussuomalaisten käsistä.

Samalla kirjoitetaan uusiksi puolueiden perinteisiä juhla- ja vaalipuheita ja ehkä myöhemmin puolueohjelmiakin suhtautumisesta maahanmuuttoon.

Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa on parlamenttivaalit vuoden sisällä.

Suosittelemme