Uudenlaiset netin avulla toimivat liikennesovellukset ovat kasvattaneet käyttäjäkuntaansa räjähdysmäisesti viime aikoina. Muun muassa Whim-palvelu (siirryt toiseen palveluun)on saanut kuukausittain tuhansia uusia käyttäjiä.
Whim tarjoaa tällä hetkellä kuukausikortin halvemmalla Helsingin sisäiseen julkiseen liikenteeseen kuin joukkoliikenteestä vastaava HSL (siirryt toiseen palveluun). Päälle saa vielä muun muassa tavallista halvempia taksimatkoja.
Miten se on mahdollista? Esitimme seitsemän kysymystä Whim-palvelua tuottavan Maas Globalin toimitusjohtajalle ja perustajalle Sampo Hietaselle.
Mikä on Whim?
Whim on Maas Global -yrityksen luoma nettisovellus, jonka tarkoitus on helpottaa arjen liikkumista ilman omaa autoa. Sovelluksen avulla julkinen kaupunkiliikenne, kaupunkipyörät, taksit sekä auton vuokraus löytyvät samasta sovelluksesta samalta nettisivulta.
Miten se toimii?
Whim kerää eri palvelimista olemassa olevaa dataa esimerkiksi joukkoliikenteestä, kaupunkipyöristä ja taksiliikenteestä ja tuo kaiken tiedon kuluttajalle yhdessä paketissa.
Enää ei siis tarvitse itse etsiä tietoa esimerkiksi vuokra-autoista netistä, vaan Whimin kautta voi vuokrata auton.
Missä Whim toimii?
Tällä hetkellä Whim toimii Suomessa vain pääkaupunkiseudulla. Tarkoitus on laajentaa muualle Suomeen pian.
Lisäksi pari viikkoa sitten Whim lanseerattiin Isoon-Britanniaan. Toimitusjohtaja Hietasen mukaan ensin pitää kuitenkin näyttää, että homma hoidetaan Suomessa hyvin. Tarkoitus on Hietasen mukaan laajentua jopa kymmeneen maahan tämän vuoden aikana.
Miten Whim voi olla halvempi kuin tavallinen HSL:n kuukausikortti?
Tällä hetkellä Whim urban -palvelu (49e) on halvempi kuin Helsingin sisäinen HSL:n kuukausikortti (54,70e).
Toimitusjohtaja Hietasen mukaan he maksavat HSL:lle kuitenkin täyden hinnan lipuista.
Yhtiö tekee siis tappiota, mutta Whimille on Hietasen mukaan tällä hetkellä tärkeintä saada paljon käyttäjäkokemusta palvelusta. Hinta on siis sisäänheittotuote, jolla halutaan hyvittää palvelun mahdolliset alkukangertelut. Hietasen mukaan Whim ei halua kilpailla HSL:n kanssa.
Hietasen mukaan hintoja tultaneen tarkistamaan siinä vaiheessa, kun yhtiö saa Whimistä tarpeeksi käyttäjäkokemuksia.
– Teemme jotain aivan uutta. Tämä ei voi olla heti tuottavaa, Hietanen sanoo.
Miten palvelu on rahoitettu?
Palvelu on saanut paljon kansainvälistä huomiota ja huomattavia suomalaisia ja kansainvälisiä sijoittajia. Muun muassa autojätti Toyota ja suomalainen Veho. Sijoitukset ovat miljoonia euroja.
Toimitusjohtaja Hietasen mielestä koko maailma uskoo tällä hetkellä, että Suomi näyttää mallia siinä, mihin maailman liikenne menee.
– Pakkohan meidän oli aloittaa sitten vain tätä tekemään, Hietanen nauraa.
Mihin tämmöistä Whimiä tarvitaan?
Tarkoitus on, että jokapäiväinen liikkuminen helpottuisi. Toimitusjohtaja Sampo Hietasen mukaan kyse on siitä, että yritys haluaa luoda uuden tavan liikkua.
– Nyt tutkitaan ja kokeillaan, mikä voisi korvata auton omistamisen, Hietanen sanoo.
Mitä tästä voi seurata?
Netin liikennesovellukset voivat Maas Globalin toimitusjohtajan Hietasen mukaan vaikuttaa yksityisautoilun vähenemiseen.
– Älykäs liikkuminen voi muuttaa maailmaa niin, että ajattelemme liikkumista enemmän palveluna kuin auton omistamisena.
Yhtiö ei kuitenkaan ole ottamassa autoja ihmisiltä pois.
– On paljon ihmisiä, joille oma auto ei ole enää unelma. Tällainen tulee muuttamaan markkinoita, mutta se muuttaa myös kaupunkeja, Hietanen uskoo.
Toisaalta whiminkalstaisten sovellusten epäillään myös lisäävän autoilua, kun auton vuokraaminen tai taksin käyttö tehdään vaivattomaksi.
Miksi juuri Suomessa on kehitetty tällainen palvelu?
Toimitusjohtaja Hietasen mukaan Suomessa on tällä hetkellä alan kehittynein lainsäädäntö, mikä on mahdollistanut whiminkaltaisten palveluiden toteutuksen. Whim-sovelluksen takana oleva Maas Global -yritys perustettiin vuonna 2015.
Suomi oli jo sitä ennen pyrkinyt virkamies- ja ministeriötasolla avaamaan liikenteen dataa, jotta yritykset voisivat hyödyntää tietoja. Esimerkkinä tästä on Helsingin Seudun Liikenteen HSL:n Reittiopas. Viranomaisten avoimen tiedon päälle yritysten on ollut helppo lähteä luomaan palveluita.
Tuleeko tästä Suomen seuraava Nokia, menestystarina?
Tähän uskoo ainakin toimitusjohtaja Hietanen.
Liikenteessä on käynnissä Hietasen mukaan tällä hetkellä samanlainen murros kuin tele-alalla 80-luvulta tähän päivään. Kenelläkään meistä ei ollut henkilökohtaista kännykkää vielä 80-luvulla, ja nyt kaikilla on.
Ainoastaan yksi ero on Hietasen mukaan tele-alalla ja liikkumisella: ihmisillä on kymmenkertainen määrä euroja käytettävinään liikkumiseen kuin tele-alaan. Maailman ihmisten arvioidaan käyttävän liikkumiseen 10 tuhannesta miljardista jopa 22 tuhanteen miljardiin euroon.
– Jos pystyy olemaan liikkumisen operaattori, niin potentiaalia ainakin on, Hietanen sanoo.
Asiantuntijoina juttua varten on käytetty myös liikenne- ja viestintäministeriön markkinointiyksikön johtajaa Laura Eiroa sekä Liikenneviraston Liikkumisen palvelut ja älyliikenne - yksikön päällikköä Asta Tuomista.