Ajonopeuksien lisääntynyt valvonta on pitkälti nostanut valtion rikesakkotuloja jo tuntuvasti yli sen, mitä hallitus aloittaessaan arveli saavansa kerättyä kasaan korottamalla rikesakkoja reilusti.
Tuomitut rikesakot nousivat viime vuonna jo 50 miljoonaan euroon, kun aiottujen rikesakkokorotusten oli arvioitu nostavan vuosituoton 38–45 miljoonaan euroon.
Lisääntynyt nopeusvalvonta näkyy etenkin rikesakkomäärissä. Sipilän hallituksen aloitusvuonna 2015 niitä kirjattiin 178 000, viime vuonna 272 000, nousua 53 prosenttia.
– Automaattisten nopeusvalvontakameroiden määrä on kasvanut moninkertaiseksi muutamassa vuodessa. 2014 niitä oli 40, nyt 120. Myös henkilökuntaa on palkattu tuntuvasti lisää automaattiseen nopeusvalvontaan, sanoo poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein.
Lisäksi vuonna 2016 voimaan tullut rikesakon puuttumiskynnyksen lasku yhdellä tuntikilometrillä 8 km/h:sta 7:ään on osaltaan nostanut rikesakkomääriä.
Lisämiljoonia on ropissut myös hallituksen aikaisen, ensimmäisen rikesakkokorotuksen voimaantulosta syyskuussa 2015.
Se nosti ylinopeuden rikesakkohaarukan 140–200 euroon, kun sitä ennen selvisi puolta halvemmalla, 70–115 euron rikesakolla.
Keväällä 2016 ylinopeuksien rikesakkohaarukan piti hypätä vielä 175–285 euroon, mutta lakiesitys kaatui perustuslaillisiin ongelmiin. Yli 90 prosenttia rikesakkotuotoista kertyy ylinopeuksista
Sakkotulot laskeneet
Päiväsakoilla kuitattavat, rikesakkoa vakavammat rikkomukset eivät sakkotuottoina tuottaneet viime vuonna enää kuin puolet siitä, mitä hallitus kaavaili alkumetreillään.
Hallitusohjelmassa kaavailtiin sakkotuottoihin 50–60 miljoonan euron vuosittaisia lisätuloja aiempaan verrattuna, mutta tuomitut sakot jäivät viime vuonna 50 miljoonaan euroon. Summa on pudonnut 10 miljoonaa euroa parissa vuodessa.
Aukko johtuu pitkälti hallituksen mönkään menneestä sakkohankkeesta. Lakiesityksen mukaan päiväsakkojen piti kaksinkertaistua 2016, mutta esitys törmäsi perustuslakiin. Korotusta ei voinut perustella pelkällä valtion rahapulalla, vaan siihen olisi pitänyt saada liitettyä esimerkiksi liikenneturvallisuutta.
Niinpä sakon laskukaava on pidetty ennallaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vetovuorolla. Keskimääräinen sakko on viime vuodet pyörinyt noin 300 eurossa.
Lisääntynyt liikennevalvontakaan ei ole heijastunut sakkotuloihin. Esimerkiksi automaattisen ylinopeusvalvonnan sakkomäärät ovat pysyneet samoissa monta vuotta. Niitä mätkäistiin viime vuonna noin 14 000 eli 5 prosenttia sakkojen ja rikesakkojen yhteismäärästä.
Päiväsakoille mennään, kun ylinopeutta on vähintään 21 km/h. Sitä alemmat ylinopeudet hoituvat rikesakolla tai huomautuksella.
