Faraoiden mukaan Egypti oli Niilin lahja. Nyt ikiaikainen suhde on vaarassa: sadan miljoonan asukkaan Egypti saattaa pian kärsiä vakavasta juoma- ja kasteluvesipulasta.
Edellytys Egyptin muinaisen valtakunnan syntyyn pyramideineen oli Niili – maailman pisin joki. Se tarjosi kapean, ravinteikkaan kaistaleen viljelysmaata aavikon keskelle.
Niilin asema ei ole muuttunut faraoiden ajasta. Se tarjoaa yhä hedelmällisen kaistaleen aavikolle. Mikään valtio maailmassa ei ole yhtä riippuvainen yhdestä ainoasta joesta: jopa yli 90 prosenttia Egyptin vesivaroista tulee Niilistä. Vettä käytetään juomavetenä, kasteluvetenä ja teollisuudessa – vain alle 10 prosenttia Niilin vedestä virtaa mereen saakka.
Joen vesistä käydään nyt valtavaa kiistaa, kun Etiopia on rakentamassa suurpatoaan, joka vähentää Niilin virtausta dramaattisesti. Patohanke on edennyt siihen pisteeseen, että pato saattaa valmistua jo tänä vuonna.
Reilut neljä miljardia maksava Grand Renaissance Dam valmistuu Sinisen-Niilin yläjuoksulle. Noin 80 prosenttia Egyptin Niilin vedestä tulee tästä haarasta.
Egypti ja Etiopia eivät ole päässeet neuvotteluissa yhtään eteenpäin. Tilanne on niin vaikea, että Egypti on uhannut asiassa jopa sodalla.
Sähköä kymmenille miljoonille
Etiopian kanta patoasiassa on helppo ymmärtää: pitkäaikainen unelma on ollut sähköntuotannon lisääminen. Kolmella neljäsosaa maan 95 miljoonasta asukkaasta ei ole sähköä kodeissaan. Myös maan infrastruktuuri on maailman heikoimmin kehittyneitä.
– Kyse ei ole siitä, kuka kontrolloi virtausta, vaan luoda meille mahdollisuus kehittää itseämme energiakehityksen myötä, sanoo Etiopian vesi-, kastelu- ja sähköministeri Seleshi Bekele BBC:lle.
Jättipadon on määrä tuottaa yli 6 400 megawattia energiaa, mikä vastaa uutistoimisto AFP:n arvion mukaan yli kuuden ydinvoimalan tuottamaa energiamäärää. Määrä on merkittävä lisäys Etiopiassa, jossa energiantuotanto on ollut 4 000 megawattia.
Padosta lähes 70 prosenttia on valmiina. Sen odotataan valmistuvan joko tänä vuonna tai varhain ensi vuonna.
Viljelysmaa hupenisi jopa puolella
Suurin kiista on siitä, miten nopeasti padon annetaan täyttää valtava patojärvi. Patojärvi olisi 79 kuutiokilometrin kokoinen täydessä mitassaan. Järvi olisi yli neljä kertaa Päijänteen kokoinen.
Etiopia haluaa jättipatojärven täyteen kolmessa vuodessa. Seuraukset olisivat katastrofaaliset Egyptille.
Kairon yliopiston tutkimuksen mukaan Egypti menettäisi jopa 51 prosenttia viljelysmaastaan, mikäli patojärvi täytettäisiin kolmen vuoden aikana. Kuuden vuoden täyttöaika puolestaan vähentäisi 17 prosenttia Egyptin viljelymaasta. Lähteiden mukaan Egypti onkin vedonnut 7–10 vuoden täyttöaikaan.
Joka tapauksessa vähäinenkin virtausmäärän muutos on dramaattinen Egyptissä.
– Mikäli Egyptiin tuleva vesi vähenee kahdella prosentilla, menettäisimme noin reilut 80 000 hehtaaria viljelysmaata, sanoi Egyptin vesi- ja kasteluministeri Mohamed Abdel Aty BBC:lle.
– Yksi perhe selviytyy vajaalla puolella hehtaarilla. Egyptissä perhe on keskimäärin viisihenkinen. Tämä tarkoittaa sitä, että noin miljoona ihmistä joutuisi työttömäksi. Kysymys on myös sisäisestä turvallisuudesta, ministeri jatkoi.
Egypti on jo nyt tehnyt varsin dramaattisia päätöksiä vettä säästääkseen. Parlamentti päätti viime viikolla, jonka mukaan vettä paljon kuluttavien kasvien viljely on kokonaan kiellettyä. Laki vaikuttaa muun muass riisin ja banaanien viljelyyn.
Lainrikkojia saattaa odottaa jopa 3 000 euron sakot, mikä on tähtitieteellinen summa egyptiläiselle pienviljelijälle.
Viljelijät joutuvat vankilaan
Jo tähän mennessä Egyptissä on rajoitettu muun muassa riisinviljelyä. Monet viljelijät ovat kuitenkin kieltäytyneet noudattamasta rajoitteita, mikä puolestaan on johtanut pidätyksiin.
Poliisit ovat alkaneet tekemään ratsioita viljelijöiden koteihin ja vangitsemaan heitä, kunnes he maksavat sakkonsa.
– Poliisi tuli kotiini kolmelta aamulla ja vei minut poliisiasemalle, jossa minun piti maksaa sakot, sanoi viljelijä Mohamed Abdelkhaleq Kafr Ziadan kylästä Niilin deltan alueelta uutistoimisto Reutersille.
Ihmiset ovat niin peloissaan, etteivät he uskalla liikkua kylistään.
– Jos matkustaa, he tarkistavat henkilökortin ja näkevät, että sakkoja ei ole maksettu. Silloin he laittavat vankilaan, kertoi Reda Abdelaziz.
Arvion mukaan vuonna 2017 riisiä viljeltiin noin 750 000 hehtaarin alueella.
Kielto tarkoittaa myös sitä, että Egyptistä tulee ensi vuonna riisin maahantuoja, kun se tähän mennessä on ollut tärkeä riisinviejä. Arvion mukaan maahan joudutaan tuomaan jopa miljoona tonnia riisiä ensi vuonna.
Kielto nostanee ruuan hintaa maassa, jossa on entuudestaan vakavia talousongelmia. Ruuan hinnoista johtuvia kahakoita on jo nähty.
Riisinviljelijät puolestaan ovat suurissa vaikeuksissa. Riisin istuttaminen olisi alkanut huhtikuun lopulla. Viljelijät eivät pysty muuttamaan viljelymaitaan näin nopeasti muiden kasvien viljelemiseen.
– Voimme vain kuvitella sitä, kuinka valtavan turvattomaksi nämä ihmiset joutuvat, sanoi Egyptin vesi- ja kasteluministeri Mohamed Abdel Aty Reutersille.
Vesipula alle kymmenessä vuodessa
Egyptissä on jo nyt erittäin vähän vettä. Asukasta kohden veden käyttösaatavuus on vuodessa vain noin 660 kuutiometriä, mikä on maailman alhaisimpia lukuja. Suomessa vastaava luku on noin 20 000 kuutiometriä vettä asukasta kohden.
Kaiken lisäksi Egyptin asukasmäärän ennustetaan tuplaantuvan 50 vuodessa. Vedestä tulee kuitenkin nykyiselläkin saannilla puutetta jo paljon sitä ennen. Viimeistään vuonna 2025 egyptiläiset kärsivät veden puutteesta.
Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi on sanonut, että Punaiseenmereen rakennetaan suolanpoistolaitoksia makean veden saamiseksi. Järjestelmien rakentaminen ei kuitenkaan käy käden käänteessä.
YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO sanoo, että Egypti tarvitsee "pikaisia ja massiivisia" toimia parantaakseen ruokaturvaa lähivuosina. Syitä on veden puutteen lisäksi muitakin: väestönkasvu, kaupungistuminen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset.
Ongelmia aiheuttaa myös Niilin valtava saastuminen. Niiliin virtaavat pidäkkeettömästi niin käsittelemättömät viemärivedet, maatalouden päästövedet kuin teollisuuden jätevedetkin. Niilin suurimmat saastuttajat ovat raskasmetallit, jotka kulkeutuvat ruokaketjuun ja jotka voivat myrkyttää niin ihmisiä kuin ympäristöäkin. Lisäksi Niilissä on erityisen paljon ihmisperäistä saastetta.
Etiopian padon valmistuminen pahentaa entisestään saastumisongelmaa, kun veden virtaus pienenee.
Egyptin joukot valmiudessa?
Naapurimaat ovat arvostelleet Egyptiä siitä, että se jo tähän mennessä käyttää leijonanosan Niilin vesistä: yli 55 miljardia kuutiometriä noin 88 miljardista kuutiometristä vuosittain.
Jako perustuu vuosien 1929 ja 1959 sopimuksiin. Muut Niilin varren maat pitävät näitä sopimuksia epäreiluina. Niiden mukaan Egypti on kontrolloinut Niiliä vuosituhansia ja pitänyt sitä omanaan.
Epäsopu vesienjaosta on johtanut siihen, että sekä Egyptin että Sudanin asukkaat ovat joutumassa vaikeuksiin tulevaisuudessa. Sudanissa on kuitenkin pohjavettä, joka mahdollistaa juomaveden saannin.
Sudanissa padosta ollaan sitäpaitsi innoissaan: se tuo halvempaa sähköä ja lisäksi säätelee Niilin tulvia. Ero vedenkorkeudessa on ollut kahdeksan metriä vuodessa.
Sudan on joka tapauksessa joutunut vesiriidassa Egyptin ja Etiopian väliin samalla kun se yrittää turvata omia intressejään. Sudan on muun muassa sulkenut Eritrean-vastaiset rajansa Egyptin joukkojen vuoksi.
Egypti on tiettävästi tuonut joukkojaan Eritrean Sawan sotilastukikohtaan Yhdistyneiden arabiemiirikuntien tuella. Arvioiden mukaan tämä mahdollistaisi iskun Etiopian patotyömaalle ennen sen valmistumista.
Eritrea on kieltänyt egyptiläisjoukkojen tuomisen maahan, mutta tiedossa on, että Eritrean ja Egyptin presidentit ovat käyneet kiivaasti neuvotteluja viime aikoina.
Sen sijaan diplomaattiset neuvottelut Egyptin ja Etiopian välillä ovat olleet hyisiä.
Lue myös:
Kiista vedestä kuumenee Niilillä: Egypti ei hyväksy Etiopian patohanketta
Aiheesta lisää:
The 'water war' brewing over the new River Nile dam
Death of the Nile: Egypt fears Ethiopian dam will cut into its water supply
In Africa, War Over Water Looms As Ethiopia Nears Completion Of Nile River Dam
Looming Crisis of the Much-Decreased Fresh-Water Supply to Egypt's Nile Delta
Korjattu 30.4.2018 kello 14.37: Lisätty puuttuva sana: 88 miljardista kuutiometristä.
Korjattu 1.5.2018 kello 13.06: Abdel Fattah al-Sisi on Egyptin presidentti, ei pääministeri kuten jutussa aiemmin luki.