LYON Internetin jättiläiset hamstraavat tietojamme ja rikastuvat. Teknologiaväen mukaan data on uusi öljy ja seuraava globaali valuutta. Tim Berners-Lee ei pidä näistä määritelmistä.
– Data ei ole uusi öljy, se on ovela fraasi. Kun puhutaan henkilötiedoista, data on minun oikeuteni, hän toteaa the Web Conference -tapahtuman yleisölle.
– Käyttäjätiedot voivat olla arvokkaita jollekin kolmannelle osapuolelle, mutta kaikkein arvokkainta se tieto on minulle. Esimerkiksi vakuutusyhtiölle olen vain piste muiden joukossa.
Berners-Lee tunnetaan www:n keksijänä. Sveitsin CERN-tutkimuslaitoksessa työskennellyt britti esitteli vuonna 1989 ajatuksen siitä, miten internetissä hajallaan olevat dokumentit voitaisiin järjestää hyperlinkkien avulla. Syntyi world wide web (www), joka monelle nykykäyttäjälle on yhtä kuin internet.
Sir Tim Berners-Lee on ansioistaan aateloitu ja moneen kertaan palkittu – muun muassa suomalaisella miljoonan euron Millennium-palkinnolla. Todelliset rikkaudet ovat kuitenkin valuneet niiden taskuihin, jotka rakensivat imperiuminsa Berners-Leen keksinnön päälle.
Näistä miljardööreistä on ollut viime kuukaudet eniten esillä Facebookin perustaja Mark Zuckerberg, jonka johtamasta yhtiöstä valui lähes sadan miljoonan käyttäjän tiedot analytiikkayhtiö Cambridge Analyticalle. Noilla käyttäjätiedoilla sekä vaalikampanjan aikaan koetulla valeuutisten vyöryllä saattoi olla ratkaiseva vaikutus Donald Trumpin vaalivoittoon.
Hyvä tarkoitus, mutta...
Vuonna 2016 monen silmät aukesivat, Berners-Lee sanoo.
– Siihen asti moni uskoi, että jos vain teemme webistä vapaan, ilmaisen ja neutraalin, hienoja asioita tapahtuu. Kaikki olisi yhtä wikipediaa. Tapahtunut kuitenkin osoittaa, että vaikka rakennat järjestelmiä parhain tarkoitusperin, se voi tuottaa asioita, joita et odottanut.
Esimerkki tällaisista järjestelmistä on sosiaalinen media, jonka tahaton seuraus on Berners-Leen mukaan yhteiskunnan polarisaatio. Some vähentää rakentavaa vuoropuhelua ja jakaa ihmisiä vastakkaisiin leireihin.
Toisen esimerkin hän kertoo Googlen mainosjärjestelmästä sekä makedonialaisista verkkosivujen ylläpitäjistä. Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan juuri Makedoniasta tuli massoittain valeuutisia.
– Googlen mainosjärjestelmä koulutti heidät. Järjestelmä antoi rahaa kuin dopamiinia joka kerta, kun verkkosivusta keräsi enemmän klikkejä. Kuten tänään tiedämme, valheet tuottivat paremmin.
Tähän Google ei tietenkään pyrkinyt, eivätkä makedonialaisetkaan olleet Berners-Leen mukaan pahantahtoisia – vaan puhtaan kaupallisia.
EU:n hyvä idea
Valeuutisten ei olisi Berners-Leen mukaan pitänyt olla yllätys kenellekään. Hän muistuttaa varoittaneensa jo kymmenen vuotta sitten, että verkkoa käyteään yhä enemmän valheellisen tiedon levittämiseen.
– Nyt minulta sitten kysellään, että olisitko Tim ikinä voinut kuvitella, että voisi tapahtua jotain sellaista kuin Facebookissa? No kyllä!
Webin isän uusi huolenaihe on tekoäly, joka saattaa tehdä valtavista tietomassoista tulkintoja, jotka esimerkiksi syrjivät lainansaajia.
Mitä tilanteelle voi tehdä? Tim Berner-Lee pitää toukokuussa voimaan astuvaa EU:n tietosuoja-asetusta hyvänä uudistuksena. EU on edelläkävijä.
– Todennäköisesti Yhdysvalloissakin ymmärretään jossain vaiheessa kopioida näitä asioita.
Käyttäjien tietosuojan vahvistaminen on kuitenkin helppo osuus. Paljon vaikeampaa lainsäätäjien on yrittää kontrolloida vastakkainasettelujen lisääntymistä tai keinoälyä.
– Sehän olisikin erinomaisen näppärää, jos voisimme lainsäädännöllä pakottaa sosiaalisen median palvelut vähentämään yhteiskunnan polarisaatiota, hän toteaa.
Tim Berners-Lee toimii professorina Oxfordin yliopistossa. Miehen perustama järjestö World Wide Web Foundation yrittää varmistaa, että internet palvelisi ihmiskuntaa.
Tehtävä näyttää käyvän vuosi vuodelta vaikeammaksi.
Lyonissa järjestettävä The Web Conference kokoaa tieteentekijöitä ja tutkijoita pohtimaan internetin suuntaa ja tulevaisuutta.