Vuonna 1894 joukko venäläisiä kullankaivajia löysi neljä metriä syvän turvekerroksen alta erikoisia puunkappaleita, jotka myöhemmin paljastuivat arkeologiseksi aarteeksi.
Kyseessä oli alunperin yhdestä puunrungosta veistetty ihmismäinen hahmo, joka oli yli viisi metriä korkea. Puuveistoksen kappaleet saatiin koottua yhteen vuonna 1914, vaikka aivan kaikkia palasia ei koskaan löytynyt.
Shigirin idoliksi kutsutun veistoksen tarkka ikä oli pitkään arvoitus. Noin sata vuotta löytymisen jälkeen saatiin tehtyä radiohiiliajoitus, jossa se määriteltiin 9 800 vuodeksi.
Tuohon aikaan monet asiantuntijat pitivät mahdottomana, että Euroopan ja Aasian rajaseuduilta läheltä Jekaterinburgia löydetty esine olisi voitu veistää aikana, jolloin alueella liikkui metsästäjä-keräilijöiden lisäksi mammutteja ja luolaleijonia.
Uusi tutkimus toi rutkasti lisää ikää
Myöhemmin Shigirin idoli on osoittautunut vieläkin vanhemmaksi. Kehittyneillä radiohiilimenetelmillä tehtyjen tutkimusten tuloksena on arvioitu, että Shigirin puuveistos kaiverrettiin yhdestä lehtikuusen rungosta jo peräti 11 600 vuotta sitten.
Lehtikuusi kasvoi aikana, jolloin metsät valtasivat uutta alaa jäämassojen väistyttyä. Uudet näytteet otettiin aivan rungon ytimestä, joka ei myöskään ollut saastunut aiempia näytteitä otettaessa.
Shigirin puuveistos vaikuttaisi olevan vanhin meidän päiviimme säilynyt ihmisen valmistama puinen taide-esine. Se olisi myös yli kaksi kertaa vanhempi kuin Gizan pyramidi Egyptissä.
Tuoreita tutkimustuloksia esitellään Antiquity-lehdessä. (siirryt toiseen palveluun)
Mitä puuveistos esitti?
Tutkijat panivat merkille, että veistoksella on yhteisiä piirteitä Turkista Göbekli Tepestä löydettyjen monumentaaliesineiden kanssa. Göbekli Tepen pystykivissä on eläinten kuvia. Tutkijoiden mukaan ainoa merkittävä ero niissä on materiaali: Turkissa veistettiin kiveä ja pohjoisessa puuta.
Tutkijat pitävät nyt mahdollisena, että jääkauden väistyttyä syntynyt kulttuuri, jossa valmistettiin suuria symbolisia ja mahdollisesti uskonnollisiin rituaaleihin liittyviä esineitä, ei syntynyt yhdessä paikassa, vaan useammissa keskuksissa eri puolilla maailmaa.
Puuveistosten symbolit ovat yhä tulkitsematta, eikä sitäkään tiedetä, mitä veistos esittää. Tutkimukseen osallistunut arkeologi, Mihail Zhilin Venäjän tiedeakatemiasta, pitää mahdollisena, että Shigirin idoli kuvaa metsänhenkiä.
Erään toisen ajatuksen mukaan Shuigirin puuveistoksen siksak-kuviot olisivat kehoitus pitää näpit irti veistoksesta. Shigirin idolia säilytetään hypistelijöiltä suojassa lasikaapissa jekaterinburgilaissa museossa.
Lisää aiheesta sciencemag.orgissa. (siirryt toiseen palveluun)