Pohjois- ja Etelä-Korean johtajat lähettivät tapaamisessaan Panmunjomin rajakylässä viestiä siitä, että suhteiden liennytys jatkuu.
– Tärkein tulos on se, että Pohjois- ja Etelä-Korean johtajat ovat nyt pitkän tauon jälkeen ensimmäistä kertaa uudelleen tavanneet. Nyt näyttää siltä, että ainakin joksikin aikaa on odotettavissa liennytyksen ilmapiirin jatkuvan Korean niemimaalla, vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.
Kallio kiinnitti huomiota siihen, että Pohjois-Korean Kim Jong-un ja Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in viettivät tapaamisessa aikaa kahden kesken, keskustellen ilman avustajia ja mikrofoneja. Osapuolet halusivat antaa kuvaa siitä, että rauhaa ollaan rakentamassa tosissaan.
Kallio pitää nyt tärkeänä, että maat jatkavat luottamusta lisääviä toimia ja pidättäytyisivät puolin ja toisin provokaatioista.
Silläkin on merkitystä Korean niemimaan tulenarassa tilanteessa, vaikka sekä ydinaseriisunta että rauhansopimus näyttävät yhä kaukaisilta ja lähestulkoon saavuttamattomilta tavoitteilta.
Pohjustettiinko Trumpin ja Kimin tapaamista?
Jos Etelä- ja Pohjois-Korean johtajien tapaaminen ei olisi toteutunut tai jos se olisi jollain tavalla epäonnistunut, kaavailut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Kim Jong-unin tapaamisesta olisi varmasti voinut haudata.
– Tältä osin tie on siis edelleen auki Trumpin ja Kimin huipputapaamiselle, mutta sen toteutumisesta on vielä varsin vaikea sanoa mitään varmaa veikkausta, Jyrki Kallio sanoo.
Edistyykö ydinaseriisunta oikeasti, solmitaanko rauhansopimus?
Etelä- ja Pohjois-Korea ilmaisivat julkilausumassaan sitoutumista Korean niemimaan ydinaseriisuntaan.
Lisäksi maat kertoivat pyrkivänsä nykyisen, vuonna 1953 solmitun aseleposopimuksen korvaamiseen kunnollisella rauhansopimuksella. Maat ovat virallisesti yhä sodassa.
Tutkija Jyrki Kallio muistuttaa, että jo vuonna 2007 Pohjois- ja Etelä-Korean johtajat antoivat hyvin samanlaisen julkilausuman eikä se tunnetusti toteutunut.
On myös hyvin epätodennäköistä, että Pohjois-Korea luopuisi ydinaseestaan.
– Pohjois-Korea on nimenomaan ydinasepelotteensa ansiosta päässyt tähän vaiheeseen, että näitä keskusteluja voidaan käydä eli se kokee asemansa riittävän turvatuksi ja vahvaksi. Ydinase on valttikortti ja on mahdoton ajatus, että se voisi tästä valttikortistaan luopua, Jyrki Kallio sanoo.
Voiko rauhansopimus toteutua ilman ydinaseriisuntaa?
Periaatteessa rauhansopimus ja ydinaseriisunta voitaisiin ratkaista erillisinä kysymyksinä. Se on kuitenkin epätodennäköistä, koska Yhdysvallat tuskin suostuisi sellaiseen ratkaisuun.
Yhdysvallat on välttämättä mukana neuvotteluissa rauhansopimuksesta. Pohjois-Korea haluaa rauhansopimuksen Yhdysvaltain kanssa, koska Korean sota käytiin Pohjois-Korean ja YK-lipun alla taistelleiden yhdysvaltalaisjoukkojen välillä.
– Yhdysvallat on tässä pelissä koko ajan mukana, ja Yhdysvallat tulee todennäköisesti pitämään hyvin tiukasti kiinni siitä, että ydinaseettomuus on ehto lähteä keskustelmaan rauhansopimuksesta, Kallio sanoo.
Miksi jännitystila vaihtui liennytykseen?
Vielä viime vuoden loppupuolella Korean niemimaan tilanne oli erittäin jännittynyt: Pohjois-Korea teki nopeaan tahtiin ydin- ja ohjuskokeita. Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain johtajien retoriikka oli jyrkän sotaista. Kansainvälinen yhteisö asetti pakotteita Pohjois-Korealle.
Sitten tapahtui nopea käänne: Pohjois-Korea lähetti edustajansa Etelä-Korean talviolympialaisiin, maat alkoivat keskustella, ja Pohjois-Korea esitti Kimin ja Trumpin tapaamista, johon Trump yllättäen suostui.
Mistä oikein on kyse?
– Todennäköisesti syyt liittyvät Pohjois-Koreaan ja sen sisäiseen tilanteeseen, Jyrki Kallio sanoo.
On mahdollista, että Pohjois-Korea on saanut kehitettyä ydin- ja ohjusaseensa sellaiselle asteelle, että se itse katsoo omaavansa riittävän pelotteen. Siten Pohjois-Korea kokee asemansa riittävän vahvaksi ryhtyä neuvotteluihin.
Toisaalta Pohjois-Korean talous ja erityisesti elintarviketilanne on jatkuvasti erittäin hataralla pohjalla.
Liennytyksellä Pohjois-Korean johto voi pyrkiä tilanteeseen, jossa se voisi nostaa maan taloutta kansainvälisen avun ja investointien avulla kasvu-uralle ja saada maahan elintarvikeapua.
Pakotteiden ja kansainvälisen eristyksen oloissa Pohjois-Korea ei kykene talouttaan kohentamaan.
Yhdysvaltain presidentin koettu arvaamattomuus on osaltaan saattanut vaikuttaa Pohjois-Korean neuvotteluhalukkuuteen.
– Donald Trump on esiintynyt sellaisella tavalla, että Pohjois-Koreassa on mahdollisesti katsottu, että tilanne on oikeasti uhkaava ja sotilaallisen iskun uhka on todellakin paljon korkeampi kuin aikaisemmin, Kallio arvioi.
Kaikkia kulissientakaisia keskusteluja ei tiedetä. Pohjois-Korean suuri naapuri ja liittolainen Kiina on todennäköisesti painostanut Pohjois-Koreaa liennytykseen.
Lisää aiheesta:
Koreat tavoittelevat rauhansopimusta ja sotatilan lopettamista – Trump: Tapahtuu hyviä asioita 27.4.2018
Koreoiden johtajat istuttivat "rauhanpuun" ja jutustelivat leppoisasti kahden kesken 27.4.2018