Suosiotaan voimakkaasti lisännyt harrastajien metallinetsintä muuttaa kovaa vauhtia käsitystä Suomen muinaishistoriasta, esimerkiksi rautakaudesta (500 eaa. - 1 200/1 300 jaa.).
– Ennen metallinetsijöitä ei juuri ollut rautakauden lopun löytöjä ja nyt niitä on. Kuva on täydentynyt, esimerkiksi Uudenmaan osalta tiedämme, että asutus on ollut jatkuvaa läpi koko esihistorian, kertoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa arkeologi, tutkija Anna Wessman Helsingin yliopistosta.
– Esimerkiksi Espoosta ei tunnettu löytöjä kuin 200-luvulta. Kun metallinetsijät aloittivat siellä 2012, niin nyt tiedämme, että ympäri Espoota on asuttu koko rautakauden läpi. Ja varsinkin Hämeessä näyttäisi rautakausi olleen huomattavasti rikkaampaa kuin aiemmin uskottiin tai tiedettiin.
Tyypillisiä rautakautisia löytöjä ovat esimerkiksi soljet, korujen osat, aseet, miekat ja keihäänkärjet. Ruotsiin verrattuna Suomessa on eletty hyvin vaatimattomasti, ainakin löytöesineiden perusteella.
– Ruotsista on löytynyt kultaesineitä esihistorialliselta ajalta, ja paljon enemmän hopeaa. Meillä on kultaa löytynyt Suomen esihistorialliselta ajalta 200 grammaa, Ruotsissa 45 kiloa, Wesman sanoo.
Suomen Metallinetsijien puheenjohtaja Lasse Nyman huomauttaa aamu-tv.ssä, että oleellista etsinnöissä ei kuitenkaan ole itse esineet, koska ne ovat usein varsin vaatimattomia, vaan niistä kertyvä tieto historian tutkimukselle. Sitä on saatu muun muassa sotavainajien etsinnöissä.
– Venäläisen vainajan lusikasta löytyi hänen nimensä ja venäläiset tutkijat saivat selvitettyä joukko-osaston ja kuka hän oli. Tieto on kaikissa löydöissä oleellisinta, ei se, että kiiltää tai kimaltaa, vaan saadaanko jotain tietoa irti.