Lännen Median lehdet kertovat tänään, että puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on heittänyt ilmoille ajatuksen naisten asepalveluksen lopettamiseksi määräajaksi. Tällä säästettäisiin puolustusbudjetista Niinistön mukaan kahdesta neljään miljoonaa euroa.
Samaan aikaan puolustusvoimien budjetin ulkopuolella on kuitenkin käynnistymässä ennennäkemätön määrä hankintoja.
Kalleimpia ovat Ilmavoimien hävittäjät ja Merivoimien uudet korvetit eli sotalaivat. Kun mukaan lasketaan ilmatorjunnan kehittäminen ja muut Maavoimien hankkeet, pelkästään asejärjestelmiin rahaa tarvitaan pitkälti toistakymmentä miljardia euroa, tosin jaettuna useille vuosille. Vertailun vuoksi: Valtion koko vuosibudjetti on noin 50 miljardia.
Korvetit merien suojaksi
Merivoimien suurin hankinta ovat ensi vuosikymmenellä valmistuvat neljä suurehkoa sotalaivaa. Korveteiksi kutsutut laivat rakennetaan Rauman telakalla, ja niillä korvataan käytöstä poistuvat kaksi miinalaivaa ja neljä ohjusvenettä. Laivojen rakentaminen ja varustaminen maksaa noin 1,2 miljardia euroa.
Alukset suunnitellaan ja tehdään Suomessa, koska täällä on kokemusta jäissä liikkuvien laivojen rakentamisesta. Suomi on maailman ainoa maa, jossa kaikki satamat jäätyvät talvella.
Uusilla sotalaivoilla on useita tehtäviä. Yksi tärkeimmistä on ulkomeren miinoittaminen. Sotalaiva pystyy kuljettamaan satakunta noin kuusisataakiloista miinaa, jotka voidaan laskea mereen parissa tunnissa.
Muuta aseistusta tulee runsaasti sekä kannelle että kannen alle. Näkyvimpiä ovat tykit ja pintatorjuntaohjukset eli ohjukset, joita voidaan ampua sekä meri- että maamaaleja vastaan. Ohjuksia valmistetaan muun muassa Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Norjassa. Yhdysvallat on jo antanut alustavan myyntiluvan omille ohjuksilleen.
Lisäksi alukset varustetaan sukellusveneiden torjuntaan tarkoitetuilla torpedoilla.
Eikä siinä vielä kaikki. Laivoihin tarvitaan myös taistelujohtojärjestelmät. Ne tilataan joko Saabilta Ruotsista, Lockheed Martinilta Kanadasta tai Atlas Elekronikilta Saksasta. Taistelujohtojärjestelmä on sotalaivan tietokeskus, jonka avulla ohjataan omaa aseistusta ja seurataan vihollisen toimintaa.
Lisäksi Merivoimien käytössä olevat neljä Hamina-luokan ohjusvenettä peruskorjataan ja varustetaan muun muassa ruotsalaisilla torpedoilla. Hintaa kertyy noin 220 miljoonaa euroa.
Sukellusveneitä Suomella ei ilmeisesti ole varaa hankkia. Osin sen vuoksi korvetit ja ohjusveneet lastataan täyteen aseita ja elektroniikkaa.
Liiankin täyteen, sanovat epäilijät.
Miljardiluokan helpot maalit viholliselle?
Sotia käydään yhä useammin laukaisemalla ohjuksia kymmenien tai satojen kilometrien päästä. Silloin voittajia ovat ne, jotka tietävät täsmälleen vihollisen liikkeistä ja osaavat itse piiloutua tai suojautua.
Yli satametriset sotalaivat kuulostavat helpolta maalilta viholliselle, varsinkin vihollisen hävittäjistä ammutuille ohjuksille. Tämän vuoksi Suomessa on epäilty laivojen hyödyllisyyttä.
Varsinaisia merisotia ei kuitenkaan ole käyty kymmeniin vuosiin, minkä vuoksi on vaikea sanoa, miten nykyaikainen tekniikka lopulta toimii. Yksikään järjestelmä ei ole oikeasti Combat proven, taistelussa testattu.
Puolustusvoimissa joka tapauksessa uskotaan, että satametrinen sotalaiva voidaan piilottaa tai suojata, jos sen tutka- ja tiedustelutekniikka on kunnossa.
Toisaalta on myös hyvä kysyä, mikseivät vihollisen laivat olisi yhtä helppoja maaleja?
Miten Maavoimat ratkaisee ilmatorjunnan?
Yksi Maavoimien keskeisistä hankkeista on kehittää ilmatorjuntaa.
Puolustusvoimien Logistiikkalaitos alkoi tammikuussa selvittää, mistä ja millaista ilmatorjuntakalustoa on saatavilla. Suomi tarvitsee lisää sekä korkeatorjuntakykyä että alueellista kattavuutta. Matalalla lentävien ja mutkittelevien risteilyohjusten torjuminen on vaikeaa, kuten Syyriassa huomattiin. Vielä vaikeampaa on torjua korkeuksista valtavalla nopeudella tulevia ballistisia ohjuksia.
Puolustusministeriöllä on alustava arvio uuden ohjuspuolustuksen hinnasta, mutta toistaiseksi sitä ei ole kerrottu julkisuuteen.
Tarjouspyyntövaiheeseen edetään luultavasti ensi vuonna, kertoo ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Sami-Antti Takamaa.
Torjunta nähdään kuitenkin yhä tärkeämpänä, minkä vuoksi Ruotsi ja Puola ovat jo päättäneet hankkia amerikkalaisia Patriot-torjuntaohjuksia tärkeimpien kohteidensa suojaksi.
Tällä hetkellä näyttää epätodennäköiseltä, että Suomi hankkisi Patriot-järjestelmiä, koska hinta on useita miljardeja. Suomen Puolustusvoimissa Patriotin tehoa pidetään myös rajallisena. Yhdellä Ruotsin harkinnassa olevalla Patriot-ilmatorjuntajärjestelmällä turvattaisiin suunnilleen vain Kehä I:n sisäpuolinen alue.
Miten ohjustorjuntaa sitten parannetaan? Siihen ei tällä hetkellä tunnu olevan selvää vastausta. Todennäköiseltä näyttää, että päävastuu jää hävittäjille. Uuden hävittäjän valinnassa varmasti painaa se, millä tavalla se pystyy itse suojautumaan ohjuksilta ja vastaavasti torjumaan vihollisen ohjuksia.
Maavoimissa luotetaan edelleen vahvasti tykistöön ja panssareihin. Käytettyjä Leopard 2A4- ja 2A6 -panssareita on hankittu jo yli kaksi sataa. Näistä valtaosa on jo Suomessa. Lisäksi tulossa on pieniä eriä keskiraskaita Leopard 1-erikoispanssareita ja Leopard 2L – siltapanssarijärjestelmiä.
Maavoimat myös peruskorjaa parhaillaan suurta määrää miehistönkuljetusvaunuja. Työ saadaan päätökseen tämän vuosikymmenen aikana.
Suomessa on poikkeuksellisen vahva tykistö. Sitä on hiljattain vahvistettu eteläkorealaisilla panssarihaupitseilla. Kaupan hinta on noin 150 miljoonaa euroa, ja haupitsien tuonti Suomeen on jo alkanut.
Lisäksi maavoimien johtamisjärjestelmiä uusitaan. Suurin hanke on ajoneuvo- ja käsiradioversioiden kehittäminen vuosina 2017-2020. Toteutuessaan se maksaisi noin 130 miljoonaa euroa vuosikymmenen aikana. Puolustusvoimilla on sopimus oululaisen Bittiumin kanssa radioiden kehittämisestä.
Myös sotilaiden perusase eli rynnäkkökivääri joudutaan uusimaan mahdollisesti ensi vuosikymmenen lopulla. Yksi vaihtoehto on nykyistä kevyempi komposiittikivääri. Jos uusimiseen päädytään, se nielee satoja miljoonia.
Nämä on kuitenkin pikkurahoja verrattuna Ilmavoimien tuleviin hankintoihin.
Ilmavoimille uudet koneet
Ylivoimaisesti suurin hankinta ovat uudet hävittäjät, jotka maksavat 7-10 miljardia euroa asejärjestelmineen. Tarjouspyynnöt viidelle eri valmistajille lähetettiin muutama viikko sitten.
Toistaiseksi on epäselvää, kuinka paljon uusiin hävittäjiin voidaan ottaa nykyisten Hornet-hävittäjien aseistusta.
Hävittäjän valinnassa ratkaisevaa on sen suorituskyky, muun muassa häiveominaisuudet, sekä teollinen yhteistyö, sillä hävittäjä pitää pystyä huoltamaan Suomessa.
Ilmavoimat on saanut hiljattain myös uudet Grob-alkeiskoulutuskoulutuskoneet. Ne sentään ostettiin käytettynä Isosta-Britanniasta.
Juttuun on saatu taustatietoja Puolustusvoimien Logistiikkalaitokselta ja haastateltu sähköpostitse seuraavia henkilöitä: ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Sami-Antti Takamaa, tykistön tarkastaja, eversti Pasi Paasivirta, jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi ja viestitarkastaja, eversti Eero Valkola ja Puolustusministeriön materiaaliyksikön johtaja, hallitusneuvos Tarja Jaakkola.