Miltä kuulostaisi ajatus tankata autoon polttoainetta, joka on valmistettu osin muovipusseista, hedelmäpakkauksista tai vaikkapa tyhjistä shampoopulloista?
Ensi vuosikymmenellä polttomoottoriautot voivat hyvinkin saada nieltäväkseen tällaista bensaa ja dieseliä, sillä jätemuovien hyödyntäminen kemianteollisuuden raaka-aineena on kuuma puheenaihe teollisuusmaissa.
Myös kotimainen polttoainejalostaja Neste tähtää isoksi peluriksi Euroopan jätemuovien kemiallisessa kierrätyksessä. Neste on aiemmin rakentanut kannattavan liiketoiminnan uusiutuvista polttoaineista. Yhtiö tähtää näiden ohella myös merkittäväksi uusiutuvien kemikaalien valmistajaksi.
Kemiallinen kierrätys tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että perinteiseen uusiokäyttöön ja mekaaniseen kierrätykseen kelpaamattomat jätemuovit nesteytetään, puhdistetaan ja jalostetaan neitseellistä raakaöljyä vastaavaksi tuotteeksi.
Lupaavia tutkimustuloksia
Neste on tutkinut jätemuoveja fossiilisen raakaöljyn korvikkeena pian kolmen vuoden ajan. Tulokset ovat lupaavia. Ensi vuonna on tarkoitus aloittaa teollisen mittakaavan kokeet Porvoon jalostamolla.
– Me näemme jätemuovin isona mahdollisuutena. Tavoitteenamme on käyttää vuonna 2030 jopa kaksi miljoonaa tonnia jätemuovipohjaista syöttöä jalostamoillemme (Porvoossa ja Naantalissa), kertoo Nesteen tutkimusjohtaja Petri Lehmus.
Lehmus kertoo, että määrä riittäisi kattamaan yli neljäsosan Suomen nykyisestä bensan ja dieselin kulutuksesta.
Nesteen jalostamot Porvoossa ja Naantalissa hotkivat viime vuonna raakaöljyä ja muita fossiilisia syöttöaineita 15 miljoonan tonnin edestä.
Jätemuovit voisivat siis korvata noin 13 prosenttia Nesteen käyttämästä raakaöljystä, jos jalostamoiden tuotantomäärät pysyisivät nykytasolla.
Makkarapaketeista bensaa ja dieseliä
Polttoaineiden jalostajien näkökulmasta jätemuovi on houkutteleva raaka-aine kahdesta keskeisestä syystä. Ensinnäkin tavaraa on rutkasti tarjolla. Euroopan muoviteollisuutta edustavan PlasticsEuropen mukaan muovia tuotettiin maailmassa vuonna 2014 noin 311 miljoonaa tonnia.
Määrän ennustetaan kasvavan 1 124 miljoonaan tonniin vuoteen 2050 mennessä. Tuotannon odotetaan liki nelinkertaistuvan kolmessa vuosikymmenessä. Tätä nykyä nyrkkisääntö on, että tuotetusta muovista noin puolet päätyy jätteeksi.
Toisaalta jätemuovit sopivat nestemäisten polttoaineiden raaka-aineeksi hyvin myös kemiallisen koostumuksensa vuoksi.
– Niin kutsutuista valtamuoveista aika suuri osa on polyolefiinejä, eli hiiltä ja vetyä. Tämä on samaa kuin jalostuksessa syntyvät lopputuotteemme, Lehmus sanoo.
Bensan ja dieselin pohjaksi sopivat esimerkiksi polyeteeni ja polypropeeni. Kuluttajat törmäävät muoveihin jatkuvasti kauppareissulla. Niihin pakataan esimerkiksi hedelmiä, leipiä, lihaa ja muuta päivittäistavaraa, kuten hammastahnaa, saippuaa ja shampoota.
Keski-Euroopan jätteet tähtäimessä
Suomen jätemuovivirrat ovat liian pieniä jalostamoiden tarpeisiin. Neste tähyää esimerkiksi Saksaan, Ranskaan ja Britanniaan, missä muovijätettä syntyy väkimäärän vuoksi runsaasti.
Tätä nykyä Eurooppa tuottaa vuodessa noin 25 miljoonaa tonnia yhdyskuntien muovijätettä. Tästä arviolta alle kolmasosa menee kiertoon, kolmasosa kaatopaikalle ja 40 prosenttia poltetaan voimalaitoksissa energiaksi.
Eurooppa on aiemmin vienyt osan jätemuovistaan Kiinaan, mutta touhu loppui vuodenvaihteessa, kun Kiina kielsi muovijätteen maahantuonnin.
Neste hakeekin nyt jätemuovihankkeelleen yhteistyökumppaneita muovia tulvivasta Keski-Euroopasta. Mukaan tarvittaisiin jätteiden keräilystä ja lajittelusta vastaavia yrityksiä sekä jätemuovin nesteyttäjiä. Nesteytys tapahtuisi niin sanotuissa pyrolyysilaitoksissa, joita on suunnitteilla lisää Eurooppaan.
Ideana on, että nesteytettyä jätemuovia rahdattaisiin tulevaisuudessa tankkereilla Keski-Euroopasta Porvooseen ja Naantaliin. Nesteen roolina olisi puhdistaa raaka-aine, jalostaa siitä öljytuotteita sekä myydä ja markkinoida niitä kuluttajille.
Asiantuntija: "Tärkeä kehitysaskel"
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tiimipäällikkö, muoviasiantuntija Maija Pohjakallio, pitää jätemuovin kemiallista kierrätystä ympäristön kannalta tärkeänä askeleena.
– Jos me haluamme rakentaa kestävää kehitystä, niin meidän on pakko luoda uusia kierrätysreittejä jätemuoville. Siten pystytään osin vähentämään myös fossiilisen raakaöljyn käyttöä, hän sanoo.
Pohjakallio painottaa, että kemiallinen kierrätys ei yksin pysty ratkaisemaan maailman muoviongelmaa. Kemiallisen kierrätyksen ohella muovin kertakäyttökulutusta pitäisi pystyä vähentämään, uusiokäyttöä lisäämään sekä jätehuoltoa ja lajittelua tehostamaan selvästi nykyisestä.
Pohjakallion mukaan muovin kemiallisessa kierrätyksessä on valtavat kehitysmahdollisuudet.
– Toistaiseksi Euroopan jätemuovista kierrätetään noin kolmannes, ja vasta 1–2 prosenttia kiertää kemiallisesti. Kaikkia kierrätysteknologioita tarvitaan, mutta ehdottomasti kemiallisen kierrätyksen lisäämisessä on paljon potentiaalia, hän sanoo.
Kemiallisen kierrätyksen yleistymisen hyötynä olisi esimerkiksi se, että jätemuoville syntyisi nykyisestä selvemmin taloudellinen arvo. Muovia ei huvita heittää luontoon, mikäli siitä saa rahaa.
Tämä kannustaisi myös kehittyviä maita rakentamaan jätehuoltoa ja kierrätystä.
– Pidän todella tärkeänä, että muovin kierrätyksestä saadaan rakennettua liiketoimintaa, Pohjakallio sanoo.
Ilmastonmuutoksen pysäyttäjäksi jätemuoviperäisistä bensasta ja dieselistä ei ole, sillä tuotteen palaminen auton moottorissa vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia samalla tavalla kuin perinteiset fossiiliset polttoaineet.
Nesteen Petri Lehmus sanoo, että tarkkoja laskelmia jätemuovipohjaisen polttoaineen elinkaaripäästöistä ei vielä tehty.
– Jätemuovien käyttö korvaa neitseellisen raakaöljyn käyttöä, ja siinä mielessä se pienentää hiilijalanjälkeä. Ja sitten täytyy aina verrata, millainen hiilijalanjälki vaihtoehtoisilla käyttötavoilla on, sanoo Lehmus viitaten yleiseen tapaan polttaa muovijätettä voimalaitosten kattiloissa sähköksi ja lämmöksi.
Lainsäädäntö pitäisi selkeyttää
Jätemuovin hyödyntämisen ei pitäisi jäädä kiinni teknologiasta. Muovijätteen nesteytystä ja kaasutusta on tutkittu vuosia, ja teknologiat alkavat olla kypsiä.
Jätemuovipohjaisten polttoaineiden yleistyminen ei ole silti vielä läpihuutojuttu. Nesteen Petri Lehmuksen mukaan iso kysymys liittyy siihen, miten EU:n lainsäädäntö suhtautuu kemialliseen kierrätykseen ja jätemuoveihin polttoaineiden raaka-aineena.
– Kemiallisen kierrätyksen roolia täytyisi selkiyttää lainsäädännössä, Lehmus sanoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Nesteen kaltaisilla yrityksillä pitäisi olla jonkinlainen kannuste hyödyntää raakaöljyä ympäristöystävällisempää, mutta kalliimpaa raaka-ainetta polttoaineiden pohjana.
Toinen sudenkuoppa liittyy siihen, että Euroopassa jätevirtojen reittien pitäisi muuttua kaatopaikoilta ja voimalaitoksilta uuteen suuntaan.
– Täytyy muistaa, että tämä vaatii koko arvoketjun kehittämistä. Jätemuovin kerääjät yhdessä nesteytysteknologioiden kehittäjien kanssa ja yhdessä öljynjalostajien ja petrokemian kanssa joutuvat katsomaan, miten arvoketjuja rakennetaan. Ja ne vaativat myös paljon investointeja, mutta sillä tavalla tämä ongelma saadaan käännettyä mahdollisuudeksi, Lehmus sanoo.
Tavallista autoilijaa askarruttaa varmasti kysymys siitä, paljonko uudenlainen polttoaine maksaisi. Nesteen mukaan hintaa on vielä mahdotonta arvioida, koska muuttujia on niin paljon.