Nykyisen Pohjois-Amerikan matalien merivesien yllä 86 miljoonaa vuotta sitten liihotellut lintu olisi meistä varmaankin ollut lokki tai tiira – kunnes se olisi avannut nokkansa ja paljastanut terävät hampaansa.
Brittiläisen Bathin (siirryt toiseen palveluun) ja yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston (siirryt toiseen palveluun) johtamassa tutkimuksessa on luotu kolmiulotteinen malli Ichthyornis dispar -linnun päästä.
Nature (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä julkaistun tutkimuksen pohjana olivat kallolöytö kolmen vuoden takaa ja littaantuneet fossiilit, jotka löydettiin jo 1870-luvulla Kansasista.
Tuolloin luultiin, että luut olivat peräisin kahdelta lajilta: ruumis pieneltä linnulta ja leuka merimatelijalta. Kun selvisi, että kyseessä oli todellakin yksi eläin, luonnontutkija Charles Darwin piti sitä erityisen vahvana todisteena eläinlajien evoluutiosta.
Aivot ja ruumis kuin tämän päivän linnuilla
Vanhastaan tiedetään, että linnut kehittyivät pienistä höyhenpeitteisistä dinosauruksista. Siipiväliltään 60-senttisellä Ichthyornisilla oli ominaisuuksia sekä dinosauruksilta että nykylinnuilta.
– Yhtäkkiä silmiemme edessä oli hämmästyttävä siirtymäkauden lintu. Aivot näyttivät samanlaisilta kuin nykylinnuilla, mutta leuan lihakset olivat hyvin dinosauruksen kaltaiset, kertoo Yalen yliopiston paleontologi Bhart-Anjan Bhullat 3D-työn tuloksista.
Ichthyornisin ruumis oli jo kehittynyt samalla tavoin virtaviivaiseksi kuin nykyisillä linnuilla, minkä vuoksi sen uskotaan olleen taitava lentäjä.
Näppärä nokanpää helpotti elämää
Merkittävin muisto menneisyydestä löytyi suusta: toisin kuin nykylinnuilla, Ichthyornisilla oli nokan täydeltä teräviä hampaita ja vahvat leukalihakset, joiden ansiosta sen puraisu oli napakka.
Nokka oli kuitenkin selvästi kehittyneempi kuin varhaisimmilla alkulinnuilla. Sen kärki mahdollisti pinsettimäisen otteen, nokkimisen ja repimisen. Kätevälle nokalle oli siirtynyt tehtäviä eturaajoilta, joista oli kehittynyt siivet, sanoo Bhullat. Alkulinnuilla oli vielä ollut kynnet siivenkärjissä.
– Terävillä hampaillaan Ichthyornis todennäköisesti sai otteen liukkaasta kalansaaliista. Näppärä nokanpää puolestaan mahdollisti saaliin kääntelyn ja höyhenten sukimisen, arvelee Bathin yliopiston palentologi Daniel Field.
Asteroidi, joka teki selvää dinosauruksista 66 miljoonaa vuotta sitten, oli kuolemaksi myös hampaallisille linnuille.