Jatkossa lasten synttärit juhlitaan ilman mehupillejä, ulkona grillatut makkarat joutuu syömään ilman kertakäyttöhaarukoita ja korvavaikkujakaan ei saa enää millään ulos korvista. Äkkiseltään näin voisi ajatella, kun EU:n komissio haluaa kieltää esimerkiksi pumpulipuikot, kertakäyttöiset ruokailuvälineet, pillit sekä myös ilmapalloissa käytettävät muovitikut.
Komissio perustelee kieltoa sillä, että kertakäyttöisiä muovituotteita päätyy valtavat määrät ympäristöön, erityisesti meriin ja niiden ekosysteemeihin. Tällä viikolla julkisuuteen vuodetussa lakiesityksessään komissio haluaa vähentää kertakäyttöisten muovituotteiden haittavaikutuksia luonnossa.
– Muovi edustaa kerskakulttuuria. Se voidaan hyvin korvata muilla materiaaleilla. Vanupuikot ja vallankin haarukat, veitset ja kaljamukit ovat syntilistalla kärkipäässä, arvioi lakiesitystä ympäristöekologian professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta.
Esitys keskittyy EU:ssa käytetyimpiin muovisiin kertakäyttötuotteisiin, joiden arvioidaan kattavan noin 86 prosenttia EU:n rannoille ajautuvasta roskasta.
– Pelkään, että vaikutus voi olla jopa heikko, että se ei pureudu roskaamisen estämiseen. Se, että kielletään ja rajoitetaan, voi siirtää problematiikkaa, jos ihmiset ajattelee, että joku muu on hoitanut tämänkin roskan minun puolesta. Kaipaisin erilaista asennetta. Tärkeintä olisi, ettei kukaan heittäisi niitä [luontoon ja vessanpönttöön], sanoo Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä.
Kiina ei enää suostu ottamaan meidän muoviroskiamme vastaan
Komissio julkaisi tammikuussa myös laajemman muovistrategian. Sen tavoitteena on esimerkiksi se, että vuoteen 2030 mennessä kaikki EU:n markkinoilla olevat muovipakkaukset ovat kierrätettäviä. Euroopassa tuotetaan joka vuosi 25 miljoonaa tonnia muovijätettä, mutta alle 30 prosenttia siitä kierrätetään.
Komissio haluaa tehdä kierrätyksestä kannattavaa yrityksille, vähentää muovijätteen määrää ja lopettaa merten roskaantuminen. Muovikiellolla se haluaa myös edistää investointeja ja uusia innovaatioita korvaaviksi materiaaleiksi muoville sekä uudelleenkäytettävien tuotteiden kehittämiseksi. Sellaisille kertakäyttöisille muovituotteille, joita ei voi valmistaa muusta kuin muovista, komissio vaatii tuottajan vastuuta jätehuoltoon ja merien siivoukseen. Myös muovipulloille komissio esittää kierrätysvelvoitteita, kuten minimikierrätystavoitteen asettamista.
Tällä viikolla tuli esitys myös muoviverosta komission budjettiesityksessä. Komissio ehdottaa veroa kierrätykseen kelpaamattomalle muoville yhdeksi tavaksi kerryttää EU:n omia varoja esimerkiksi Britanninan EU-eron tuomaan loveen. Se voisi luoda komission mukaan myös 200 000 työpaikkaa.
Euroopassa on myös ruvettava itse tekemään jotakin muovijätteelle, koska Kiina ei enää suostu olemaan eurooppalaisen muoviroskan kaatopaikka. Tämän vuoden alkuun saakka EU on pitkälti ulkoistanut jäteongelmansa Kiinalle, johon on viety lähes puolet Euroopassa kerätystä muovijätteestä. Vuoden vaihteessa Kiina kielsi muoviroskan tuomisen ulkomailta.
Entä lasten synttärit, makkaransyönti ja korvavaikut?
Korvaavia tuotteita on kehitetty ja valmistettu jo vuosia, ja EU kannustaa niitä yhä jatkokehittämään: siis esimerkiksi pahvisia mehupillejä, puisia kertakäyttöaterimia ja biohajoavia pumpulipuikkoja.
Esimerkiksi Britanniassa ympäristöjärjestön kampanjan jälkeen isot kauppaketjut vaihtoivat myymänsä pumpulipuikot pahvisiin jo vuonna 2017. Tesco, Sainsbury’s, Asda, Morrisons, Aldi, Lidl, Superdrug, Boots UK ja Wilko ilmoittivat myyvänsä jatkossa vain biohajoavia pumpulipuikkoja. Pelkästään pumpulipuikkojen muuttaminen biohajoaviksi tarkoitti City to Sea -järjestön mukaan 320 tonnia vähemmän kertakäyttöisiä muovituotteita vuodessa Britanniassa.
Lakiehdotus menee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn.
Lue myös:
Tyynenmeren jätepyörre jopa 16 kertaa isompi kuin on luultu – Suursiivous alkaa ensi kesänä