Tänään kelpaa olla asuntovelallinen. Euroopan keskuspankki pitää elvytyksen nimissä ohjauskorkoaan yhä nollassa – ja samaan aikaan suomalaiset pankit painavat omia marginaalikorkojaan alaspäin.
Yleinen korkotason lasku hyödyttää lähes kaikkia asuntovelallisia, marginaalikorkojen lasku vain uusia asuntolainan ottajia – sekä niitä, jotka neuvottelevat vanhan velkansa uudelleen.
– Suomalaisten tietoisuus lainamarginaalien tasosta on lisääntynyt ja sitä kautta he ovat hanakammin yhteydessä pankkeihin, sanoo ekonomisti Markus Aaltonen Suomen Pankista.
Uusien lainojen marginaalikorko oli nelisen vuotta sitten 1,6 prosentin tuntumassa, tänään keskimäärin 0,9 prosenttia.
Nämä prosentin kymmenykset ovat velalliselle merkittäviä. Jos lainaa on sata tuhatta euroa ja maksuaikaa 20 vuotta, kyse on tuhansista euroista.
Ei siis ihme, että asuntolainoja uudelleenneuvoteltiin alkuvuonna yli viidennes enemmän kuin viime vuonna – ja yli kolmannes enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Muutama vuosi sitten lainasopimuksia kirjoitettiin uusiksi ennätysmäärin pankkien lupaamien lyhennysvapaiden vuoksi, tänään neuvotellaan yhä enemmän koroista.
– Uudelleenneuvottelujen määrään on varmasti monta selittävää tekijää, mutta yksi on pankkien välinen kilpailu. Pankit ovat kampanjoineet asuntolainamarginaaleilla, Suomen Pankin Aaltonen arvioi.
Korkeakoulutetuille erityiskohtelu
Asuntolainakampanjoista erikoisin on Danske Bankilla. Suomen asuntolainoituksen markkinakolmonen ryhtyi tammikuussa haastamaan osuuspankkileiriä ja Nordeaa tempauksella, jollaista ei Suomessa ole ennen nähty.
Danske lupasi korkeastikoulutettuja edustavan Akavan jäsenille korkomarginaaleihin erikoisalennuksen. Liiketoimintajohtaja Kenneth Kaarnimo kehaisee, että yhteydenottojen määrä on yli kaksinkertaistunut.
– Jos vertaamme tämän vuoden huhtikuuta viime vuoden huhtikuuhun, lainakyselyitä on tullut 120 prosenttia enemmän ja myös asuntolainaa ottaneiden määrä on selkeässä kasvussa, Kaarnimo sanoo.
– Suomalaiset ovat nyt lähteneet kilpailuttamaan lainojaan.
Danske Bank on toteuttanut Akava-kampanjan kaltaisen operaation myös Norjassa ja Ruotsissa.
– Ruotsissa olemme saaneet hyvin kasvua aikaan. Markkinaosuutemme on Ruotsissa viisi prosenttia, mutta uusantolainauksessa se on ylittänyt jo 15 prosenttia, Kaarnimo sanoo.
Miksi Danske Bank suosii akavalaisia? Logiikka on periaatteessa yksinkertainen. Korkeasti koulutetuilla on pienempi riski joutua maksuvaikeuksiin – ja se on peruste alemmalle marginaalille. Toisaalta se on ollut peruste alemmalle marginaalille tähänkin asti.
Kilpailijoiden mukaan kampanjalla ei ole ollut suurta merkitystä.
– Kilpailu on ollut tiukkaa pitkään, emmekä me näe, että tämä yksittäinen kampanja olisi ollut siinä laukaiseva tekijä, OP:n liiketoimintajohtaja Päivi Jääskeläinen sanoo.
– Asiakkaat kilpailuttavat pankkipalveluita ja vertailevat enemmän kuin ennen. Valtaosalle pankeista asiakkuus ja asuntolaina on muuta kuin pelkkä marginaali.
Soitanko tuttuun pankkiin vai kilpailijalle?
Jos asuntovelallinen päättää kilpailuttaa vanhan lainansa, kannattaako ensin soittaa omaan pankkiin vai kilpailijalle?
– Tuohon ei ole yksiselitteistä neuvoa. Helpointa on kysyä omasta pankista, mutta vertailukohdan saa vain kysymällä muualta, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn toimitusjohtaja Elli Reunanen sanoo.
– Pelkkä marginaali ei kerro kaikkea. Ensimmäiseksi kannattaa katsoa todellista vuosikorkoa, jossa huomioidaan myös lainan muut kulut, kuten perustamis- ja hoitokulut.
Lähtökohtaisesti asuntolainan voi aina maksaa ennenaikaisesti takaisin ja siirtää lainansa toisaalle. Tiettyjä erityistapauksia Reunasen mukaan kuitenkin on. Jos nykyisessä asuntolainassa on kiinteä korko, siinä saattaa olla myös ennenaikaiseen takaisinmaksuun liittyvä korvaus.
– Toisaalta, jos asiakas on ottanut korkokaton ja maksanut sen ennalta, voi palautettavan maksuosuuden pienuus yllättää.
Helppoa se ei ole
Elli Reunanen muistuttaa, että huippuunsa kilpailutettu marginaali edellyttää usein koko asiakkuuden siirtoa uuteen asuntolainapankkiin. Silloin vertailu on syytä laajentaa muihinkin pankkien perimiin palvelumaksuihin.
– Tai jos peruspalkkatilin siirtoa ei edellytetä, mitä se palvelu maksaa jatkossa siinä vanhassa pankissa ilman asuntolainaa?
Kun asuntolaina kietoutuu osaksi muita pankki- ja jopa vakuutuspalveluja, vertailu voi olla tuskaisen vaikeaa.
Pientä helpotusta on luvassa EU:n uuden palvelumaksudirektiivin muodossa. Sen mukaisesti FINE ja Finanssivalvonta avaavat syksyllä verkkopalvelun, jossa kuluttajan on määrä pystyä perkaamaan pankkien päivittäispalveluiden maksuja.
Sen jälkeen kukin voi arvioida, millaista korkoa lainasta kannattaa maksaa palvelumaksuihin kertyvien bonusten ja alennusten toivossa.
Muista nämä:
- Onko korkosi selvästi nykyistä korkotasoa ylempänä – viime vuosikymmenellä otetussa lainassa se voi olla myös merkittävästi nykyistä alempana.
- Yli puolet velasta maksettu? Pankin riski on aiempaa pienempi, ehkä marginaalinkin olisi syytä olla.
- Onko asunnon hinta ja/tai ansiotasosi noussut? Tässäkin tapauksessa pankin riski on aiempaa pienempi.
- Muuttotappioalue? Pankki saattaa epäillä, ettei asuntosi menisi kaupaksi millään hinnalla. Valmius marginaalin laskuun on silloin vähäinen.
- Kiinteä korko? Pankilla voi olla oikeus periä korvauksia ennenaikaisesta takaisinmaksusta.
- Siirtyykö kaikki? Huippuhalpa marginaali saattaa edellyttää kaikkien päivittäisten raha-asioiden siirtoa. Muista, että tilinumero ei siirry pankista toiseen kuten kännykkänumero teleoperaattoreiden välillä.
- Vain laina siirtyy? Päivittäisten raha-asioiden hoito vanhassa pankissasi voi olla jatkossa kalliimpaa.
- Suuttuuko pankki? Ei tietenkään. Kilpailuttaminen osoittaa, että pidät hyvää huolta taloudestasi. Kai pankki nyt sitä osaa arvostaa.