Kun Ollipekka Kivin luki, että lapset saattavat Porin seudulla joutua odottamaan puheterapeutille pääsyä jopa puoli vuotta, hän ei ollut uskoa korviaan.
Soittokierros alueella puheterapiaa tarjoaville alan ammattilaisille vahvisti asian. Kivin alkoi miettiä, miten terapiaan pääsisi nopeammin. Suunnitellessa kävi hyvin pian selväksi, ettei lasten puheterapia ole ainoa ala, jota vaivaavat pitkät jonot – myös esimerkiksi masentuneet ja työttömät jäävät usein väliinputoajiksi.
Näin syntyi kampanja nimeltä 1 000 autettua, jonka avulla annetaan etäterapiaa kaikille avoimina verkkotilaisuuksina. Teemoja on aina masennuksesta liikkumattomuuteen.
– Paljon kirjoitetaan esimerkiksi masennuksesta, työuupumuksesta tai liikkumattomuudesta. Niiden ympärillä kohistaan, mutta ei tehdä tarpeeksi. Halusimme luoda kampanjan, jonka avulla oikeasti tehdään asioita ongelmien eteen ja annetaan ihmisille käytännön vinkkejä, Ollipekka Kivin sanoo.
Osallistuminen aina anonyymiä
Ollipekka Kivin on koulutukseltaan insinööri. Hän tarvitsi siis erilaisia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia yhteistyökumppaneikseen, jotta apu saataisiin sitä tarvitseville. Itse hän kehitti alustan, jolla terapia tarjotaan.
– Verkkotilaisuuksiin osallistuminen on täysin nimetöntä. Meillä on osallistujista tiedossa ainoastaan sähköpostiosoitteet – ja nekin tuhotaan osallistumisen jälkeen, Kivin kertoo.
Vastuuta on oltava myös osallistujalla itsellään. Terapian järjestäjät eivät pysty selvittämään kenenkään henkilöllisyyksiä, vaikka haluaisivatkin. On tiedostettava, että esimerkiksi masennuksen takia apua hakeva voi olla huonossa jamassa.
– Kaikkia ei tietenkään voi auttaa. Voimme vain tehdä osamme ja ohjata asiakkaan eteenpäin, jos etäistunnosta ei ole apua.
Kivin on ottanut kampanjansa kanssa tietoisen riskin: hän rahoittaa sitä toistaiseksi omasta taskustaan.
– Yhteistyökumppaneita on jo etsitty, mutta tällä hetkellä en saa ulkopuolista rahoitusta.
"Ei korvaa fyysistä terapiaa, mutta voi tulla osaksi sitä"
Terapeuttina työskentelevä porilainen Petteri Salonen on yksi 1 000 autettua -kampanjan asiantuntijoista. Hän uskoo, että etäterapialla voi olla suuri merkitys tulevaisuudessa, joskaan fyysistä terapiakäyntiä se ei korvaa.
– Monella masentuneella voi olla korkea kynnys mennä esimerkiksi linja-autoon ja päästä palveluiden äärelle. Etäterapia voi auttaa tällaisissa tilanteissa.
Monella masentuneella voi olla korkea kynnys mennä esimerkiksi linja-autoon ja päästä palveluiden äärelle.
Petteri Salonen
Avun hakeminen voi olla monelle hankalaa. Salonen uskoo, että etäterapia auttaa erityisesti sellaisia ihmisiä, joilla toimintakyky on esimerkiksi masennuksen takia madaltunut. Moni myös kokee edelleen häpeää mielenterveysongelmista, vaikka asiasta nykyään enemmän puhutaankin.
– Etäterapia on sellainen asia, jota ehdottomasti kannattaa kehittää ja tutkia lisää. Meillähän on Suomessa psykoterapialla hyvä Kela-järjestelmä, mutta se on hidas ja vaatii voimavaroja ihmisiltä. Tämä tekee terapiaan pääsyn ihmisille helpommaksi.
Lue lisää: