Turvapaikanhakijoista tehtävät rikosilmoitukset liittyvät useimmiten vastaanottokeskuksessa tapahtuneisiin pahoinpitelyihin tai uhkailuhin. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen perusteella seuraavaksi yleisimpiä olivat epäilyt omaisuusrikoksista, seksuaalirikoksista sekä vastaanottokeskuksiin ja niiden henkilökuntaan kohdistuneista rikoksista.
Poliisiammattikorkeakoulu selvitti poliisin tietoon tulleita turvapaikanhakijoihin liittyviä rikoksia. Kyse on rikosepäilyistä. Teoista saatujen tuomioiden määristä ja ankaruudesta ei ole tietoa.
Tutkimuksen aineistona olivat vuonna 2016 tapahtuneet poliisiasiain tietojärjestelmään kirjatut ilmoitukset, joissa turvapaikanhakija on rikoksesta epäilty tai uhri. Aineistossa oli 1 565 ilmoitusta. Ilmoitusten kirjausvuonna Suomessa oleskeli enimmillään noin 30 000 turvapaikanhakijaa ja vähimmillään noin 20 000.
Rikosepäilyistä yli puolet oli turvapaikanhakijoiden välisiä tapauksia. Pahoinpitelyt olivat harvoin törkeitä.
– Ilmoituksista selvisi, että vastaanottokeskuksissa tapahtuneiden rikosten taustalla on usein kulttuuriin ja uskontoon liittyviä erimielisyyksiä, jotka aiheuttavat ongelmia asukkaiden välille. Pahoinpitelyksi päätynyt tilanne on saattanut alkaa hyvin pienestä yksityiskohdasta, sanoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Suvi-Tuuli Mansikkamäki tiedotteessa.
– Toinen tutkimuksessa esille tullut syy ongelmille on turvapaikanhakijoiden tyytymättömyys oloihin vastaanottokeskuksessa. Tyytymättömyys purkautuu rikoksina, jotka kohdistuvat vastaanottokeskuksiin ja niiden henkilökuntaan. Turvapaikanhakija saattoi uhkailla henkilökuntaa tai rikkoa irtaimistoa, jotta saisi siirron toiseen vastaanottokeskukseen, Mansikkamäki sanoo.
Epäiltyjen seksuaalirikosten uhreja lähes 150 vuodessa
Seksuaalirikosepäilyjä aineistossa oli 161, ja rikoksiin oli kirjattu 147 uhria. Seksuaalirikoksen uhri oli useimmiten naispuolinen suomalainen henkilö. Alle 18-vuotiaiden osuus uhreista oli 46 prosenttia. Seksuaalirikoksia ovat muun muassa seksuaalinen ahdistelu, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja raiskaus.
Seksuaalirikosepäilyistä 62 prosenttia päätyi syyttäjälle. Prosenttiluku on melkein kaksi kertaa suurempi kuin kaikissa turvapaikanhakijoihin liittyvissä poliisin ilmoituksissa.
Omaisuusrikosepäilyt kohdistuivat useimmiten yrityksiin ja olivat pääasiassa näpistyksiä tai myymälävarkauksia. Anastetun omaisuuden arvo vaihteli noin eurosta yli tuhanteen euroon.
Enemmistö epäillyistä irakilaisia
Aineistossa oli yhteensä 1 052 rikoksesta epäiltyä henkilöä. Heistä 95 prosenttia oli miehiä, hieman yli puolet korkeintaan 25-vuotiaita. Epäillyistä 62 prosenttia oli Irakin kansalaisia.
Uhreja aineistossa oli yhteensä 1 066. Uhreista runsaat kaksi kolmasosaa oli miehiä ja noin puolet irakilaisia. Yksi henkilö saattoi esiintyä aineistossa useamman kerran.
Irakilaisia ja afganistanilaisia tuli selvästi eniten turvapaikanhakijoina Suomeen vuosina 2015–2016, ja heitä oli myös rikoksesta epäiltyinä eniten.
Tutkimus toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa, ja se on yksi kolmesta osiosta laajemmassa poliisin ja Maahanmuuttoviraston Turva-hankkeessa.
Hankkeen toisessa osiossa pyritään edistämään turvapaikanhakijoiden yhteiskuntatietoisuutta tekemällä opetusvideoita, jotka on käsikirjoitettu tutkimusaineiston pohjalta. Videoiden avulla pyritään ennaltaehkäisemään väkivaltaista käyttäytymistä ja edistämään suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista. Opetusvideoissa annetaan ohjeita esimerkiksi siihen, miten mahdollisissa riitatilanteissa kannattaa toimia.
Hankkeen kolmannessa osiossa hyödynnetään tutkimuksesta saatuja tietoja ja järjestetään koulutusta väkivaltaa ehkäiseviin työmenetelmiin liittyen.
Juttua tarkennettu 8.5.2018 kello 16.05. Selvennetty otsikossa ja tekstissä sitä, että kyse on rikosepäilyistä.