Pyöräily on tehokas tapa kunnon kohotukseen ja painon hallintaan. Arkijärjellä ajateltuna on selvää, että sähköpyörä häviää pyörälle kuormittavuudessa, mutta kysymys kuuluu, kuinka paljon?
Suomessa sähköpyöräilyä on tutkittu vielä melko vähän, mutta maailmalta tutkimustietoa löytyy jonkin verran. Tampereella toimivan UKK-instituutin erikoistutkija Minna Aittasalo kertoo, että tutkimuksia on tehty muun muassa Tanskassa, Hollannissa, Belgiassa, Sveitsissä, Norjassa ja Kiinassa, eli maissa, joissa pyöräillään paljon. Jonkin verran tutkimustietoa on kertynyt myös Britanniasta ja Yhdysvalloista.
Tutkimukset osoittavat, että vaikka sähköpyöräilyssä fyysinen kuormitus jää tavallista pyöräilyä pienemmäksi, se kuitenkin yltää täyttämään terveysliikunnan suositukset ja riittää näin terveysvaikutusten aikaansaamiseen. Tämä koskee sähköavusteisen pyörän kaikkia avusteisuustasoja.
– Vaikka käyttäisi suurinta mahdollista avusteisuutta, sähköpyöräily on teholtaan kohtuullisen kuormittavaa eli sellaista, joka hieman hengästyttää ja nostaa sykettä. Sähköpyöräilyn onkin todettu yhdysvaltalaistutkimuksessa parantavan liikuntaa harrastamattomien henkilöiden maksimaalista hapenottokykyä ja veren paastosokeriarvoja, Aittasalo sanoo.
– Sveitsiläisessä tutkimuksessa keskinkertaista (standard) avusteisuustasoa käytettäessä sähköpyöräilyn fyysinen kuormittavuus oli lähellä tavallista pyöräilyä. Sähköpyöräily suurella (high) avusteisuustasolla puolestaan vastasi ylämäkikävelyä.
Tutkimuksessa oli mukana 18 henkilöä. Kukin heistä käveli itse valitsemallaan vauhdilla 1,7 km ylämäkeen sekä pyöräili 5,1 km tavallisella polkupyörällä ja kahdella eri avusteisuustasolla sähköpyörällä.
Huonokuntoinen hyötyy enemmän
Sähköavusteisessa polkupyörässä ajaja saa lisävoimaa sähkömoottorista, joka käynnistyy, kun polkeminen aloitetaan ja pysähtyy, kun polkeminen lopetetaan tai pyörä saavuttaa tietyn nopeuden. Lain määrittelemä nopeusraja on 25 kilometriä tunnissa.
Avustuksen määrän voi valita yleensä vähintään kolmesta eri vaihtoehdosta, esimerkiksi niin, että ylämäessä käyttää korkeaa avustustasoa ja suoralla tieosuudella matalaa avustustasoa. Kokonaan ilman moottorin apua ajettaessa sähköpyörä on tavallista pyörää raskaampi.
Sähköpyöräilyssä pätevät samat lainalaisuudet kuin kaikessa kuntoilussa.
– Mitä huonommassa kunnossa on, sitä suuremmat kuntovaikutukset pienelläkin fyysisellä rasituksella on. Suurimmallakin avusteisuudella saa siis liikuntaa harrastamattoman kunnon kohenemaan, Aittasalo sanoo.
Pyöräilymäärä lisääntyy
Tutkimukset osoittavat, että sähköpyörät todella saavat ihmisen liikkeelle. Sähköpyöräilyn matalasykkeinen liikunta on eduksi esimerkiksi painonhallinnassa.
– Sähköpyörän hankkiminen madaltaa kynnystä lähteä liikkeelle ja saa ihmiset pyöräilemään useammin ja pidempiä matkoja. Tällä on suuri merkitys etenkin energiankulutuksen kannalta – koska sähköpyöräilijän päivittäinen kokonaisenergiankulutus nousee helposti suuremmaksi kuin lyhyempiä matkoja tavallisella pyörällä kulkevan, Aittasalo summaa.
– Yhdysvaltalaisessa haastattelututkimuksessa sähköpyörän hankkineet kokivat, että sähköpyörä toi heille takaisin pyöräilyn ilon. Tämä johtunee ainakin osaksi siitä, että sähköpyörällä polkeminen on kevyempää ja sillä pystyy kulkemaan pitkiäkin matkoja pienemmällä vaivalla kuin tavallisella polkupyörällä.
Suomessa suurin osa sähköpyöristä myydään keski-ikäisille ja sitä vanhemmille. Sama trendi on näkyvissä myös monissa muissa maissa, kuten Tanskassa, Itävallassa Yhdysvalloissa ja Australiassa.
– Näyttäisi myös siltä, että sähköpyöräilijät ovat tavallisiin polkupyöräilijöihin verrattuna koulutetumpia ja paremmassa sosioekonomisessa asemassa, Aittasalo sanoo.
– Tätäkään tietoa ei toisaalta voi yleistää kaikkiin maihin, koska muun muassa kulttuuri, ympäristöolot ja ilmasto vaihtelevat. Monissa maissa ei myöskään vielä ole kerätty tietoa sähköpyöräilijöistä.
Suomessa pyöräkauppiaat uskovat, että mielikuva sähköpyörästä vanhemman väen kulkuvälineenä on muuttumassa. Se näkyy mm. siinä, että pyörien mallivalikoima on nykyään laaja: matalarunkoisten kaupunkipyörien lisäksi tarjolla on iso kirjo vaihtoehtoja hybrideistä maastopyöriin.
Liike on lääke ja pyöräily palauttaa
Sähköpyörä voi joissain tapauksissa olla jopa tavallista pyörää parempi kuntoiluväline. Se sopii Aittasalon mukaan esimerkiksi sellaisille henkilöille, joilla on tavallista polkupyöräilyä rajoittavia nivelvaivoja tai hengitys- ja verenkiertoelimistön ongelmia.
– Sähköpyöräilyn fyysinen kuormittavuus on pienempi ja se pysyy tasaisena, jos avusteisuutta osaa käyttää kuormittavuuden tasaamiseen. Tavallisessa pyöräilyssä hengästymisen määrä ja syke voivat vaihdella paljon maastosta riippuen.
Pyöräily on yleisestikin nivelille hellävaraisempaa kuin esimerkiksi juokseminen.
– Jos on ylipainoinen tai on nivelvaivoja, on pyöräily suositeltavampaa kuin juokseminen. Lisäksi pyöräilyssä isot lihasryhmät tekevät töitä, joten se on hyvä energiankulutuksen muoto.
Ranskalaisessa tutkimuksessa selvitettiin henkilöiden kykyä tarkkuutta vaativaan työhön sähköpyörällä ja tavallisella polkupyörällä polkemisen jälkeen. Tehtävänä oli lajitella postia. Tutkimuksessa sähköpyöräilijät eli fyysisesti vähemmän rasittuneet henkilöt selvisivät tehtävästä paremmin kuin henkilöt, jotka olivat pyöräilleet tavallisella polkupyörällä.
– Vaikka kyse on vasta yksittäisen tutkimuksen tuloksesta, se on varsin mielenkiintoinen jos ajatellaan työmatkapyöräilyä, Aittasalo nauraa.
Onnettomuusriski kasvaa?
Brittiläinen The Guardian -lehti kertoi huhtikuun lopulla ilmestyneessä nettiuutisessaan Hollannin liikenneonnettomuusluvuista. Sen mukaan vuonna 2017 onnettomuuksissa kuoli enemmän pyöräilijöitä kuin autoilijoita. Neljännes kuolleista pyöräilijöistä oli sähköpyöräilijöitä, näistä taas kolme neljästä yli 65-vuotiaita miehiä.
Ovatko sähköpyörät tavallista pyörää vaarallisempia myös tutkimustiedon perusteella? Minna Aittasalon mukaan asiaa on tutkittu erityisesti Kiinassa, mutta luotettavia johtopäätöksiä onnettomuusalttiudesta on vielä vaikea tehdä. Viitteitä on kuitenkin siitä, että sähköpyöräily saattaisi olla jonkin verran tavallista pyöräilyä turvattomampaa.
– Voi olla, että sähköpyöräilijät kokevat liikenteessä liikkumisensa turvallisemmaksi kuin tavalliset polkupyöräilijät ja altistuvat siksi useammin onnettomuuksille.
– Sähköpyöräilijät näyttävät myös olevan tavallisia polkupyöräilijöitä hieman piittaamattomampia esimerkiksi punaisista valoista. Lisäksi onnettomuusriskiä lisää 40–50 prosenttia suurempi vauhti tavalliseen polkupyöräilyyn verrattuna.
5.-13.5.2018 vietetään valtakunnallista pyöräilyviikkoa. Perjantain teemana on Pyörällä kauppaan.
Lue myös:
Toimittaja kokeili: Rapakuntoinen hyppää helpommin sähköpyörän satulaan
Listasimme vinkit sähköpyörästä haaveilevalle – Ilmaisia ajokilometrejä ei ole
Täsmennetty kello 9.12 sitä, miten laki määrittelee sähköavusteisen pyörän ja kuvatekstiä Aittasalon dosentuurista.