Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Ilma on ollut sakeana ylityökieltoja talven ja kevään aikana: rakennusala, hoitohenkilöstö, kiinteistönhuolto, kauppa, teollisuuden sähköasentajat.
Ylitöistä kieltäytyminen on ollut aseena monella alalla, kun työntekijät ovat vaatineet parempia palkkoja ja työehtoja. Ylitöistä kieltäytyminen on esimerkiksi lakkoa lievempi painostuskeino työnantajaa vastaan.
Mutta missä ylitöitä paiskitaan eniten?
Yle pyysi Tilastokeskukselta tuoreimmat tiedot ylitöitä tekevistä ammattiryhmistä ja ylitöiden tuntimääristä.
Eri ammattiryhmistä sairaanhoitajien kieltäytyminen ylitöistä on ollut näkyvimmin esillä – siitäkin huolimatta, että juuri sairaanhoitajat ja kätilöt tekevät ylitöitä selvästi vähemmän kuin kymmenet muut ammattiryhmät.
Juttu jatkuu listan jälkeen. Huomaa, että voit järjestää listan kunkin sarakkeen otsikosta.
Kuka tekee ylitöitä ja paljonko
Työlliset 15–74-vuotta, tehnyt palkallista tai palkatonta ylityötä tutkimusviikolla. Tiedot ovat vuoden 2017 keskiarvoja.



Jos taulukko ei näy lataa sivu uudelleen.
Sairaanhoitajien ammattiliiton Tehyn mukaan tilasto ei kerro koko totuutta.
Liiton mukaan sairaaloiden työaikajärjestely eli jaksotyö häivyttää työntekijöiden joustamisen ja ylimääräisen työn näkyvistä.
Esimerkiksi työtoverin sairastumisen takia tehty kaksinkertainen vuoro pidetään kahden tai kolmen viikon kuluessa vapaana. Sitä ei lasketa silloin ylityöksi, eikä siitä makseta lisiä.
Pitkällä ajalla työntekijä voi saada huomattavaa tuottoa palkattomista ylitöistä
Petri Böckerman
– Tämä on hoitoalalla erittäin iso ongelma, sanoo Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi.
Hänen mukaansa ongelma tuli esiin, kun kevään sopimusneuvottelujen aikana ei tehty vuoronvaihtoja eikä ylitöitä.
– Huomattiin että monissa sairaaloissa ja monissa yksiköissä normaali työ pyörii tämän varassa.
Esimerkiksi Kuopiossa anestesiahoitaja ja neurologi kertovat, että ylityöt vain tuntuvat kuuluvan alan luonteeseen. Oman joustamattomuuden takia ei haluta jättää potilasta pulaan.
Ylitöistä yksi työpäivä lisää viikossa
Esimerkiksi koneasentajille kertyy sairaanhoitajiin verrattuna kaksinkertainen määrä varsinaisia ylityötunteja viikossa. Työkoneiden kuljettajille vielä enemmän.
Pomoportaan oloja moni saattaa epäillä tarpeettoman lokoisiksi. Mutta johtajanimike näyttää olevan tae myös ylitöistä: niitä kertyy vähintään kuusi tuntia viikossa. Myyntijohtajilla ylityöt venyttävät työviikkoa kahdeksan tuntia eli kokonaisen työpäivän verran.
Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen pitää ylitöitä hyväksyttävänä ilmiöinä, kunhan ne eivät ole jatkuvia.
– Kun työviikon pituus lähestyy tai ylittää pitkäaikaisesti 50 tuntia, niin ollaan lähellä että terveysriskit lisääntyvät. Siitä voi olla pitkäaikaista haittaa terveydelle, Ropponen määrittelee.
Hän tietää kuitenkin senkin, että mitä enemmän työ tehdään oman pään sisällä, sen vaikeampaa on työn ja vapaa-ajan erottaminen.
– Oman toimintamallin tunnistaminen on tärkeää.
Hänen mukaansa ei ole välttämättä ollenkaan haitaksi jos saa golf-radalla hyvän työidean. Tärkeää on kuitenkin, että työpaikalla osataan sopia työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta. Esimerkiksi aamuyöllä tulleista sähköposteista kannattaa jo vähän keskustella.
Johtajista huomattavan suuri osuus tekee ylitöitä. Liiketoiminta- ja hallintojohtajista niitä sanoo tekevänsä 30 prosenttia, ja myyntijohtajista enemmän kuin joka viides.
Ylitöitä ilmaiseksi? Joskus se kannattaa
Tilastokeskuksen kyselyssä ylitöiksi on laskettu myös ne tunnit, joista ei makseta korvauksia erikseen.
Mitä järkeä on tehdä ylitöitä ilmaiseksi firman piikkiin? Tutkijan mukaan se voi olla hyvinkin kannattavaa työntekijälle itselleenkin.
– Pitkällä ajalla työntekijä voi saada huomattavaa tuottoa palkattomista ylitöistä. Sen avulla voi osoittaa että on motivoitunut, hyvä tyyppi ja siten edetä urallaan nopeammin, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Petri Böckerman.
Hän muistuttaa, että ylityöt ovat yrityksessä nopein tapa reagoida kysynnän kasvuun. Jatkuva ylitöiden teettäminen on kuitenkin kallista lystiä – ainakin jos innokkaat työntekijät eivät tarjoa niitä ilmaiseksi.
Mutta mikä selittää, että tällä hetkellä yksi Suomen kuumimpana käyvistä toimialoista on ylityölistan häntäpäässä? Rakennustyöntekijöistä vain kahdeksan prosenttia kertoo tehneensä ylitöitä.
Työterveyslaitoksen Ropponen selittää alan vähäisiä ylityötunteja urakkaluonteisuudella ja sillä, että pitkien aliurakointiketjujen päässä olevat ulkomaiset työntekijät eivät vain osu Tilastokeskuksen kyselyyn.
Lista on muodostettu Tilastokeskuksen ammattiluokituksen mukaan niistä aloista, joilla kyselytutkimukseen vastaajat kertoivat tehneensä palkattomia tai palkallisia ylitöitä. Luokituksen takia listalla ei ole kaikkia ammatteja, joissa tehdään ylitöitä. Lue tästä Tilastokeskuksen tutkimusmenetelmästä.