Elinkeinoelämä on saamassa sen mitä halusi.
– Tämä vaihtoehto voi aidosti parantaa ympäristövalvontaa. Samalla sitten voidaan sujuvoittaa lupien saantia.
Satu Räsänen, johtava ympäristölain asiantuntija EK:sta on tyytyväinen.
Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi ei ole.
Viranomainen ei voisi enää valittaa toisen viranomaisen päätöksistä.
– Minusta valittaminen on pitkälti oikeusvaltion lähtökohta, sanoo Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi.
Kysymys on Luovasta, maakuntauudistuksen jättihankkeesta.
Luovaan, uuteen valtion lupa- ja valvontavirastoon, siirtyisivät maan kaikki ELY:t (Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskukset) ja AVI:t (Aluehallintovirastot).
Tällä hetkellä AVI:t antavat ympäistölupia ja ELY:t valvovat niiden toteuttamista.
Luovaan siirtyisivät myös ympäristölupien päätöksenteko ja valvonta. Luova-viraston on tarkoitus aloittaa vuonna 2022.
– Tämä on valtavan iso muutos, sanoo Kallio.
Yleinen etu, ympäristön etu
Ympäristölupien päätöksissä pitäisi ottaa ympäristön yleinen etu huomioon kattavasti.
Kukaan ei silti valvoisi, tekevätkö Luovan viranomaiset lopulta oikeita ja virheettömiä ympäristöpäätöksiä.
– On ihan selvää, että päätökset eivät ole virheettömiä.
Ympäristöjuristi on suunnitelmista huolissaan.
– Moni ympäristölupa saattaa mennä vain eteenpäin. Kukaan ei huomaa tai osaa valittaa, tai jos osaa, se on tosi pitkä ja vaikea prosessi, Kallio sanoo.
Luonto vai miljardit?
Nopeammin, tehokkaammin ja virheettömästi.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on ollut puoltamassa hallituksen Luova-hanketta.
EK oli kuultavana asiasta eduskunnassa.
Kaikki osaaminen on yksissä käsissä, Helsingin Etelärannassa kehutaan suunnitelmia.
– Yritykset saavat lupia, jotka kestävät ja joista ei ole tarvetta valittaa.
– Hintalappu heikosti toimivasta hallinnosta on aika suuri, kommentoi EK:n johtava ympäristölain asiantuntija Satu Räsänen nykytilannetta.
Suomalaisen hallinnon maine maailmalla on ennakoimaton ja hidas.
– Se vaikuttaa Suomen houkuttelevuuteen investointikohteena, Räsänen sanoo.
Iso pääoma odottaa.
Kotimaisella teollisuudella on odottamassa potti nopeutettua päätöksentekoa.
Kolme miljardia euroa. Investointeja, jotka odottivat ympäristölupia vuoden 2016 lopussa, paljasti EK:n selvitys yritysjohtajille.
– Kansantalouden kannalta ei ole merkityksetöntä, miten hallinto toimii, Räsänen muistuttaa.
Suomen luonnonvaroilla menee lujaa jo nyt. Käynnissä on ennennäkemätön metsä- ja kaivosteollisuuden buumi.
Moni haluaisi ison rahan imuun mukaan. Tapahtuisiko se luonnon kustannuksella?
Pasi Kallio, Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi antaa esimerkin.
Kuntaan tulisi merkittävä teollisuushanke, joka on kunnalle taloudellisesti erittäin hyvä.
– Sellaista ei lähdetä helposti haastamaan ympäristön yleisen edun kannalta, Kallio miettii.
Yle kysyi, ympäristöpomot vastasivat
ELY-keskukset valittavat ympäristöluvista harvoin mutta tehokkaasti. Ne ovat valittajien ammattilaisia hallintotuomioistuimissa.
Valituksista peräti 80 prosenttia meni läpi onnistuneesti vuosina 2007–2010, ilmenee selvityksistä.
Yle kysyi nykyisiltä ELY:n ja AVI:n johtajilta Luova-uudistuksesta: heikentääkö valitusoikeuden poistuminen ympäristön yleisen edun valvontaa?
Yle sai ELY:n ympäristö- ja luonnovaravastuualueiden 13 johtajalta yhteisen vastauksen.
Johtaja Janne Kärkkäinen Pohjois-Karjalan ELY:stä toimi johtajien yhteyshenkilönä.
– (Ympäristö)lupapäätöksen perusteluosassa käsitellään huolellisesti yleisen edun huomioon ottaminen, Kärkkäinen vakuuttaa.
Samoilla linjoilla on myös AVI:n neljä johtajaa.
Yhteyshenkilönä toimi Erkki Kantola Pohjois-Suomen AVI:sta.
– Yleinen etu ei ole erillinen ja irrallinen asia. Luvituksessa huomioidaan aina erilaiset ja keskenään ristiriitaisetkin intressit viran puolesta, Kantola toteaa Ylelle.
Uudistuksessa on myös käytännöllisiä etuja.
ELY-keskusten yleistä etua valvovat viranomaiset tulevat lähemmäksi luvitusta tai jopa mukaan lupien päätöksentekoon.
– Näin muutos ei ainakaan heikennä nykytilannetta, Kantola kirjoittaa.
ELY:n johtajat lupaavat avoimuutta.
Luovan sisäiset (ympäristö)lupa-asioita koskevat kommentit dokumentoidaan sähköiseen lupajärjestelmään.
– Ne ovat kaikkien, myös ulkopuolisten tahojen nähtävissä, Kärkkäinen jatkaa.
Tavoitteena on tuoda selkeyttä lakiin.
ELY:n johtajat kaipaavat eduskunnalta terävöitymistä Luova-viraston lakiehdotuksessa.
– Olisi suotavaa, että yleisen edun menettelyjä tarkennettaisiin myös lain tasolla.
Päästöjä vai prosesseja?
ELY-pomojen vastauksesta löytyy myös mielenkiintoinen asia.
Heidän mukaansa ympäristönsuojelu on jatkossa organisatorisesti erillään elinkeinojen kehittämisestä.
– Tämä on heikennys. Ympäristönsuojelu on nykyisin yhä enemmän prosessien ja toimintatapojen kehittämistä kuin päästöjen hallintaa, Kärkkäinen kirjoittaa Ylelle.
Entä ympäristöministeriö? Se antaa jatkossa yleisohjausta Luova-virastolle.
Kansliapäällikkö Hannele Pokan mielestä nykyinen, hajanainen ympäristöhallinto on syytä korvata.
– Uskon, että yhteistyö sujuu paljon paremmin Luova-virastossa. Saamme yhden vahvan valtakunnallisen viranomaisen.
– Minä suhtaudun tähän hyvin positiivisesti, Pokka sanoo.
Hallitus teki mitä halusi
Alunperin Luova-virastoon oli suunnitteilla myös erillinen yleisen edun yksikkö. Siitä kuitenkin luovuttiin ministerireformiryhmän päätöksellä.
Oikeusoppineet, esimerkiksi professorit perustuslakiasiantuntija Tuomas Ojanen, (Demokraatti 19.4.18) ja ympäristöoikeuden professori Kai Kokko (Edilex 19.2.18.) ovat kritisoineet uudistusta kovin sanoin.
– Asiahan on eduskunnan ratkaistavana. Me uskomme ympäristöhallinnossa, että tämä valittu malli toimii, Pokka perustelee.
Kallavedeltä kiinalaista vessapaperia?
Kuopio, Kallavesi.
Eläkkeellä oleva kuopiolainen Risto Ihantola on koulutukseltaan biologi.
Ihantola on ollut mukana laatimassa ympäristövalituksia ja huomautuksia.
– Siinä tarvitaan juridista, insinööriosaamista ja mahdollisesti geologian tuntemusta. Tottakai luonnon ymmärtämisellä on iso merkitys.
Ihantola on erittäin huolissaan Finnpulpin jättihankkeesta Kallaveden rannalle, lähelle kaupunkia.
Siitä tulisi maailman suurin havusellutehdas.
Osarahoittajiksi on tullut jo kiinalainen pehmopaperijätti Hengan International.
Samalla rannalla, lähietäisyydellä, on toiminut jo vuosikymmeniä Savon Sellun kartonkitehdas.
Kallavesi on Ihantolan mielestä sairas jo nyt.
– Samaan aikaan vesistöjen kuormitusta ollaan lisäämässä. Potilaan kannalta tilanne on erittäin huono tilanne.
Ihantola on toiminut pitkään ympäristön suojelun puolesta.
Hän on mukana paikallisten asukkaiden ja muutaman vesiosuuskunnan valituksessa sellutehtaan ympäristöluvasta.
Valitus on käsittelyssä Vaasan hallinto-oikeudessa.
– Valitusprosessit ovat nykyisin hyvin hitaita, Ihantola myöntää.
Lisää Luova-hankkeesta ja luonnonsuojelusta illan A-studiossa. Studiovieraina Henna Halmeenpää (vihr.) ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk). A-studio klo 21:05 TV1:llä.