Mirka Kauppinen huolestui kaksi vuotta sitten, kun hänen puolivuotias jackrusselinterrierinsä Lilli alkoi raapia silmiään. Koiran silmänympärykset kutisivat niin kovasti, että se repi niitä jatkuvasti. Lopulta silmänympärykset olivat täysin karvattomat ja verillä.
Eläinlääkärissä epäiltiin ensimmäisenä ruoka-aineallergiaa. Alkoi pitkä seuranta ja poissulkeminen. Tiettyjä ruokia ja ruoka-aineita poistettiin koiran ruokavaliosta aina kuuden viikon jaksoiksi, jotta löydettäisiin allergiaa aiheuttava aine. Tällainen poissulkeminen on se tapa, jolla koiran allergiaa yleensä lähdetään selvittämään.
Kun oli kulunut vuosi eikä Lilli-koiran silmien kutina ollut vieläkään loppunut, eläinlääkäri diagnosoi koiralla pöly- ja varastopunkkiallergian.
– Tämä tuli ihan yllätyksenä. En ollut koskaan aikaisemmin kuullut pöly- ja varastopunkkiallergiasta, kertoo Mirka Kauppinen.
Monenlaisia allergioita ja oireita
Pöly- ja varastopunkkiallergia on yksi yleisimmistä koiran allergioista, jopa yleisempi kuin ruoka-aineallergiat. Eläinlääkäri Jenni Wallenius Eläinsairaala Vettorista kertoo, että hän hoitaa päivittäin pöly- ja varastopunkkiallergiaa sairastavia koiria. Hoidettavana käy toki toistuvasti samoja koiria, sillä allergian hoito ja seuranta on elinikäistä.
Tiettyjen koirarotujen yleistyminen on lisännyt allergisten koirien määrää.
Jenni Wallenius
Pöly- ja varastopunkkiallergiat kulkevat usein käsi kädessä. Joidenkin tutkimusten mukaan suomalaiskodeista ei enää löydy pölypunkkeja. Varastopunkkeja sen sijaan on esimerkiksi koirien kuivaruoissa ja herkuissa. Eläinlääkärit suosittelevat varastopunkkiallergiselle koiralle ruokien pakastamista ennen käyttöä. Näin tehdään myös Kauppisen perheessä.
Eläinlääkäri Jenni Walleniuksen mukaan erilaiset allergiat ovat koirilla yleisiä. Noin 10 prosenttia koirista sairastaa jonkinlaista allergiaa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 700 000 koiraa, joten allergisia koiria on arviolta 70 000.
Helsingin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla koirilla.
– Allergioiden määrä koko koirapopulaatiossa ei ole lisääntynyt, mutta koska allergioilla on perinnöllinen alttius, on tiettyjen koirarotujen yleistyminen lisännyt myös allergisten koirien määrää, Wallenius kertoo.
Koirien allergioita on erilaisia. Pöly- ja varastopunkki- sekä ruoka-aineallergioiden lisäksi koirilla voi olla esimerkiksi kirppu-, siitepöly- tai kontaktiallergia, jossa koira reagoi, kun allergiaa aiheuttava asia on kosketuksissa sen ihoon. Myös harvinaisempia allergioita on. Tutkimusten mukaan näyttäisi siltä, että koirat voisivat olla allergisia vaikka ihmisen hilseelle.
Meille oli ihan selvää, että Lillille annetaan siedätyshoitoa.
Mirka Kauppinen
Allergiat aiheuttavat koiralle yleensä kutinaa. Atopiassa eli esimerkiksi pöly- ja varastopunkki- sekä siitepölyallergioissa koirat saavat atooppista ihottumaa, ruoka-aineallergiat aiheuttavat usein kutinaa korviin.
Allergioiden hoidossa käytetään muun muassa kutinanestolääkityksiä, ihon paikallishoitoja ja erikoisruokavalioita sekä siedätyshoitoa.
Siedätyshoidot koirilla yleistymässä
Kun jackrusselinterrieri Lillillä todettiin pöly- ja varastopunkkiallergia, aloitettiin sen siedätyshoito. Koiraan pistetään siedätysliuosta kuukauden välein.
Eläinlääkäri Jenni Walleniuksen mukaan siedätyshoito on koirien allergioiden hoidossa yleistymässä, sillä siedätysliuosten saatavuus on parantunut. Hoitomuotoa on myös tutkittu enemmän.
– Siedätyshoito ei sovellu kaikille, mutta arviolta kolmannes omista allergiapotilaistani on tällä hetkellä siedätyshoidolla. Hyvä hoitovaste saadaan 40–60 prosentilla potilaista. Osalla koirista siedätyshoito ei toimi lainkaan ja joillakin se helpottaa oireita siinä määrin, että muita lääkityksiä voidaan käyttää vähemmän, Wallenius kertoo.
Toisin kuin ihmisillä, koirilla siedätyshoito jatkuu läpi koiran elämän.
Mirka Kauppinen käyttää Lilliä eläinlääkäriasemalla siedätyshoidossa, vaikka liuoksen voisi pistää koiralle myös itse. Rahaa palaa, sillä esimerkiksi kahdeksan kuukauden annos Lillin siedätysliuosta maksaa noin 500 euroa. Kustannuksia kertyy tietysti myös tutkimuksista ja kontrollikäynneistä.
Ihmiset ovat nykyään valmiimpia maksamaan lemmikkieläintensä hoidosta entistä enemmän. Helsingin yliopistollisen eläinsairaalan johtajan mukaan vielä kymmenen vuotta sitten 1 000 euroa oli se raja, jota enemmän harva halusi hoidosta maksaa. Nyt kipuraja on noin 2 000 euroa.
Lietolaisesta Mirka Kauppisesta Lillin hoitamiseen käytetty rahamäärä ei tunnu paljolta.
– Meille oli ihan selvää, että Lillille annetaan siedätyshoitoa. Teen ihan kaikkeni. En koe hoitoa kalliiksi, kun se menee Lillin hyväksi. Ei minulla ole rajaa sille, miten paljon hoidetaan, Kauppinen sanoo.