Minkälainen asiakkaan pitää olla, että saa asuntolainaa hakiessaan pankilta 0,25 prosentin marginaalin?
Taloussanomat kertoi perjantaina (siirryt toiseen palveluun), että nyt on hyvä aika kilpailuttaa asuntolaina. Pankit nimittäin kilpailevat kovasti asiakkaista, ja Hypoteekkiyhdistyksen (Hypo) mukaan 0,25 prosentin marginaali on saavutettu.
Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller pitää 0,25 prosentin marginaalia hyvin poikkeuksellisena. Hänen mukaansa Nordean kohdalla sen saaminen tarkoittaa asiakkaan kannalta sitä, että hänellä on pankissa huomattavasti varallisuutta.
– Ja näkemys siitä, että tuleva asiakkuus on myös meillä. Silloin voidaan tapauskohtaisesti tuollaiseen lukemaan päästä, mutta se on ihan oikeasti hirveän harvinaista, sanoo Miller.
Hypon pankinjohtaja Sami Vallinkoski sanoo Ylelle puhelimitse, että Hypo ei itse tarjonnut 0,25 prosentin marginaalia, vaan asia nousi esiin lainaneuvotteluissa asiakkaan kanssa.
– Hän oli saanut todistettavasti toisesta rahalaitoksesta tällaisen tarjouksen.
Vallinkosken mukaan pankista lainaa hakiessa ei ihan päällimmäisenä kannata pyöritellä mielessä noin alhaista marginaalia. Hänen mukaansa tällä marginaalilla asuntolainan on saanut vain yksittäistapauksissa.
Laskevatko marginaalit vielä? Ehkä, ehkä ei
Suomen Pankin mukaan laskennallinen korkomarginaali on laskenut vuodesta 2013, jolloin se oli 1,6 prosentin tienoilla. Tom Miller Nordeasta uskoo, että marginaalit laskevat nykyisestä vielä entisestään.
Pankit kilpailevat asiakkaista, asuntokauppa käy kiivaana ja talous näyttää positiivisia merkkejä, listaa Miller marginaalien laskun syitä. Hän sanoo toivovansa, että laskua ei enää hirveästi tulisi.
– Keskimarginaali on Nordeassa asiakkaalle 0,7–0,8 prosentin välillä. Paljon on vaihtelua asiakkaasta riippuen.
Hypon pankinjohtaja Sami Vallinkoski uskoo, että pankkien aggressiivisin kilpailu marginaalien suhteen on taittunut. Hypo toimii pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla, ja pankin keskimarginaali asettuu 0,45 prosentin ja 0,75 prosentin välille.
– En usko, että marginaalit tästä enää ainakaan jyrkästi laskevat. Uskon, että jatkossa mennään tällä tai jopa hieman korkeammilla tasoilla. Katsotaan, mitä Suomen ja maailman taloudessa tapahtuu, Vallinkoski pohtii.
Tulot ensiarvoisen tärkeät
Mikä sitten vaikuttaa marginaalin tasoon? Nordean Tom Millerin mukaan marginaalit ovat voimakkaasti asiakaskohtaisia. Ensiarvoisen tärkeää on, että asiakkaan maksukyky on hyvä. Pankissa lasketaan 25 vuoden laina 6 prosentin korolla ja sitten katsotaan, kuinka se asiakkaan maksukykyyn asettuu.
– Tehdään tulo- ja menoarvio. Siinä nähdään, paljonko rahaa jää muihin asioihin, kuten kuluttamiseen tai säästämiseen. Jos on ohuella, niin silloin riski on isompi meille, jolloin hinnoittelemme marginaalin korkeammaksi. Jos on laskennallisesti lainakustannusten jälkeen paljon varaa, niin silloin riski on meille pienempi, selvittää Miller.
Vallinkosken mukaan olisi hyvä, jos kuukausittaisista nettotuloista menee alle 45 prosenttia lainanmaksuun. Mitä pienemmän siivun lainanmaksu vie kuukausituloista, sen parempi.
– Jos nettotuloissa jää reilusti kuukaudessa säästöön, se on hyvä asia. Tai jos lainanmaksu on 20 prosentin tietämillä kuukausittaisista tuloista, niin silloin pystytään marginaalin alareunaa tarjoamaan, hän sanoo.
Hänen mukaansa myös säännölliset tulot ovat avainasemassa matalaa marginaalia hamuavalle. Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevälle marginaali voi olla korkeampi.
– Toki on toimialoja, joissa on tyypillistä tehdä töitä lyhyissä pätkissä, jolloin pankki ei katso määräaikaisuutta marginaalia nostavaksi riskiksi.
Asunnon sijainti ja kilpailu vaikuttavat
Vallinkosken mukaan marginaalien kannalta on merkitystä, missä ja millainen ostettava asunto on. Pankissakin mietitään, miten nopeasti asunnon saa tarvittaessa kaupaksi.
– Jos puhutaan uniikista omakotitalosta, niin sen myyminen vaatii paljon aikaa ja tarvitsee ostajan, joka haluaa juuri tällaisen epätyypillisen kohteen, miettii Vallinkoski.
Vallinkosken mukaan pankkien välinen kilpailu vaikuttaa paljonkin marginaalien tasoon. Jos laitetaan rinnakkain pariskunta, jonka elämäntilanteet ovat samanlaiset, mutta toinen asuu Helsingissä ja toinen Joensuussa, on marginaaleissa eroa.
– Pienemmissä kaupungeissa marginaalit ovat korkeampia, koska siellä kilpailu ei ole niin tiukkaa. Pääkaupunkiseutu voittaa tässä mielessä, kun jokainen pankki haluaa tästä siivunsa, hän sanoo.
Nordean Tom Miller on asiassa samoilla linjoilla. Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa kilpailu on kovaa, pankkeja saatavilla ja kohteet laadultaan parempia.
– Jos on kasvava kaupunki, niin siihen voi luottaa, että asunto menee kaupaksi, jos se pitää joskus myydä, Miller sanoo.
Säästöilläkin merkitystä
Nordean Tom Millerin mukaan asiakkaan säästöillä, esimerkiksi rahastosijoituksilla on pieni vaikutus marginaalin tasoon.
– Me teemme laskelman tulojen perusteella, jolla saadaan marginaalin haarukka, josta sitten neuvotellaan.
Vallinkosken mukaan pankin kannalta on hyvä, mitä enemmän asiakkaalla on säästöjä. Näin marginaalikin voi olla matalampi.
– Jos omia säästöjä on asunnon hinnasta esimerkiksi 40 prosenttia, niin pankeilla on pienempi riski, että syntyy tappioita.