Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Löytyykö ratkaisu ilmastonmuutokseen tavalliselta suomalaiselta pellolta? "Tällä hetkellä mikään tekniikka ei siihen pysty, mutta luonto pystyy"

Maanviljelijöille etsitään yksinkertaisia ratkaisuja, joilla viljelyalueet voidaan muuttaa päästöjen lähteestä päästöjen poistajaksi.

Traktori pellolla toukotöissä.
Kuva: Markku Ojala / AOP
Jenni Frilander
Avaa Yle-sovelluksessa

Hiilidioksidia pitäisi poistaa ilmakehästä, että ilmastonmuutos pysyisi turvallisella tasolla. Ihminen ei ole vielä keksinyt siihen keinoja, mutta onneksi luonto on.

– Tällä hetkellä mikään tekniikka ei siihen pysty, mutta luonto pystyy, ja meidän tehtävä on antaa sille tilaa ja toimintamahdollisuus, sanoo Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta.

Tutkijat asentavat mittalaitteita vielä melko kasvittomalle, keväiselle pellolle Carbon Action -pilottihankkeessa Qvidjan koetilalla Paraisilla. Meneillään on Ilmatieteen laitoksen ja Baltic Sea Action Group -säätiön monitieteinen tutkimushanke, jossa pyritään löytämään keinoja, miten viljelysmaat voisivat sitoa hiilidioksidia ilmakehästä maaperään.

Maatalousmaiden päästöjä ja toisaalta niiden kykyä poistaa päästöjä illmakehästä on tutkittu melko vähän. Nyt yritetään saada kokonaiskuva tilanteesta.

– Maaperän hyvin yksityiskohtaisista mikrobien prosesseista peltomittakaavaan ja valtakunnan ja kansainvälisen tason ilmastopolitiikkaan. On pyritty ottamaan mukaan nämä kaikki elementit, että maaperän hiilen sidonta saataisiin tehostumaan ja mitattua paljonko sitä on, että sitä voitaisiin käyttää hyväksi ilmastopolitiikassa, sanoo tutkimusta vetävä yksikön päällikkö ja tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.

Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö ja tutkimusprofessori Jari Liski
Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö ja tutkimusprofessori Jari Liski Kuva: Petteri Juuti / Yle

Yksinkertaisilla keinoilla tavoitteena itseään ruokkiva kierre

Mikä tahansa pelto voi olla ilmastonmuutoksen hillitsijä, jos sitä käsitellään oikein. Nyt tutkitaan sitä mitä pellolle pitää tehdä, jotta se sitoisi enemmän hiilidioksidia ja kääntyisi päästölähteestä päästöjen sitojaksi.

Qvidjassa tarkoitus on saada aikaan itseään ruokkiva kierre, jossa maahan sidotaan orgaanista ainetta, joka parantaa maaperän tuottavuutta, joka lisää kasvien kasvua, mikä taas sitoo lisää hiilidioksidia. Koekentällä maahan on sekoitettu erilaisia orgaanisia maanparannusaineita.

– Nyt mitataan hiilidioksidia, metaania ja ilokaasua. Mitä kaasujen konsentraatiolle tapahtuu kammion sisällä, voidaan päätellä vapautuuko niitä maaperästä ilmakehään vai sitoutuuko niitä maaperään, sanoo Ilmatieteen laitoksen ja Ilmakehätieteiden keskus INARin tutkija Liisa Kulmala.

Jos pellot pidettäisiin mahdollisimman pitkään kasvipeitteisenä ja vältettäisiin voimakasta maanmuokkausta, saataisiin jo merkittäviä muutoksia. Myös pitkäjuuriset kasvit voivat olla yksi keino, jolla hiilidioksidia saadaan syötettyä syvälle maan uumeniin.

Viloja on noussut oraalle.
Kuva: Kari Kosonen/Yle

Vain neljä promillea lisää hiiltä riittäisi

Ilmastonmuutoksen kanssa ollaan siinä pisteessä, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ei enää riitä pelkästään päästöjen vähentäminen. Sen lisäksi päästöjä pitää pystyä poistamaan ilmakehästä.

– Tällä hetkellä toimivia keinoja on tasan kaksi: toinen on metsien hiilinielujen käyttö ja toinen on viljelymaiden hiilensidonta, Liski sanoo.

Maaperässä on kolme kertaa enemmän hiiltä kuin ilmakehässä. Siksi pienikin lisäys hillitsisi ilmastonmuutosta merkittävästi: Jos peltoihin maapallon laajuisesti saataisiin sidottua neljä promillea lisää hiiltä vuosittain, se poistaisi kaiken sen hiilidioksidin ilmasta, joka sinne päästöistämme jää ja hillitsisi ilmastonmuutosta merkittävästi.

Ilmatieteen laitoksen tutkijat mittaavat maaperän päsätöjä ja hiilensidontakykyä Qvidjan tilalla Paraisilla.
Kuva: Retu Liikanen / Yle

Ranska teki asiasta aloitteen Pariisin ilmastokokouksessa. Tarkoitus on lisätä maatalouden roolia ilmastonmuutoksen yhtenä ratkaisijana. Viidessä vuodessa yritetään saada mukaan 100 maata. Suomi allekirjoitti sitoumuksensa jo Pariisissa vuonna 2015.

– Jos saamme valjastettua maatalousmaat sitomaan hiiltä ja samalla tuotettua ruokaa, niin se on ihan merkittävä askel siinä, että saavutetaanko me Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet vai ei, Liski sanoo.

Suomessakin maatalousmaa on tällä hetkellä ilmastopäästöjen lähde eikä hiilinielu. Tehomaatalous, jossa käytetään paljon keinotekoisia lannoitteita, pienentää maaperän hiilivarastoja vuosi vuodelta, kun hiili lähtee kasvatettujen kasvien mukana pois maasta.

Jos se onnistuu Suomessa, se onnistuu missä tahansa

pieni tuulimylly kuvattuna ilmasta ja peltomaisema
Tuulimylly valvoo Qvidjan tilalla Paraisilla pilottihankkeen peltotilkkua. Kuva: Retu Liikanen / Yle

Kokeilussa on nyt mukana lähes 100 maatilaa, mutta lisää otetaan mukaan. Tavoitteena on, että keinot, joita löydetään, ovat ruuantuotannolle eli maanviljelijöille myös hyödyksi saman tien. Tällainen hyöty on esimerkiksi maan tuottavuuden lisääminen.

Baltic Sea Action Groupissa on huomattu jo nyt, että samat keinot, joilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta, voidaan estää myös ravinteiden pääsyä pelloilta Itämereen. Juuri Itämeren tilanteen parantaminen on yksi säätiön päätavoite.

– Maan rakenteen kuntoon saattaminen lopettaa myös päästöt vesistöihin, sanoo Qvidjan koetilan omistaja Ilkka Herlin.

Hänen mukaansa maatalouden hiilensidontakeinojen käyttöönotto ilmastonmuutoksen hillinnässä on kaikkien velvollisuus, joilla on siihen mahdollisuus.

– Maanomistajat ja metsien omistajat ovat vallankäyttäjiä. Pystymme vaikuttamaan siihen, lisäämmekö biodiversiteettiä maaperässä vai emme ja lisäämmekö hiiltä maaperässä vai vähennämmekö sitä, Herlin sanoo.

Herlin tunnetaan yhtenä Suomen varakkaimmista ihmisistä, ja hän on jo pitkään keskittynyt ympäristöasioihin Baltic Sea Action Group -säätiönsä kautta.

Vaikka Suomessa Suomessa lyhyt kasvukausi asettaa omat reunaehtonsa hiiltä sitovalle maataloudelle, tutkimustulokset voivat levitä Suomesta maailmalle.

– Jos se Suomessa onnistuu, niin se onnistuu missä tahansa, Herlin sanoo.

Qvidjan kartanon ja koetilan omistaja Ilkka Herlin ja Baltic Sea Action Groupin puheenjohtaja Saara Kankaanrinta
Qvidjan kartanon ja koetilan omistaja Ilkka Herlin ja Baltic Sea Action Groupin puheenjohtaja Saara Kankaanrinta houkuttelevat maanviljelijöitä ilmastoystävälliseen viljelytapaan. Kuva: Retu Liikanen / Yle

Lue myös:

Maaperä on iso arvoitus – Pelastaako se ilmastonmuutokselta vai aiheuttaako lisää ongelmia?

Suosittelemme