Elina Risku ehti pitkällä urallaan rikkoa kymmeniä Suomen ennätyksiä ja edustaa Suomea ensimmäisenä suomalaisnaisena matkakohtaisissa MM-kilpailuissa sekä maailmancupin A-ryhmässä.
Viime helmikuussa Risku pääsi toteuttamaan pitkäaikaisen unelmansa, kun hän luisteli Pyeongchangin olympiakisoissa – ensimmäisenä suomalaisnaisena 38 vuoteen. Edellinen suomalaisnainen, joka oli kilpaillut olympialaisten pikaluistelussa, oli hänen äitinsä Anneli.
- Siellä on tosi paljon muitakin hienoja hetkiä kuin Pyeongchang, mutta se on ollut minun urani päätavoite ja se, mitä kohti olen koko urani mennyt. Se oli iso tavoitteen täyttyminen, Risku kertoi Yle Urheilun haastattelussa ja sanoi iloinneensa etenkin siitä, että hänen äitinsä oli Koreassa häntä kannustamassa.
- Tämä on ollut elämän mittainen matka. En muista aikaa, jollon en olisi luistellut tai Seinäjoen jääurheilukeskuksessa käynyt. Tämä on ollut iso ja hieno matka. Paljon unelmia ja tavoitteita täyttynyt, ja ollut paljon ikimuistoisia hetkiä.
Risku myönsi miettineensä lopettamispäätöstään pitkään. Hän ei antanut muiden henkilöiden tai kuvioiden vaikuttaa päätökseensä, joten muiden Pyeongchangin kisojen kävijöiden, Mika Poutalan ja Pekka Koskelan kilpauran lopettamiset, eivät kuuluneet hänen suunnitelmaansa.
- Olympiadien jälkeen lopettamisia yleensä tulee. Nyt se sattui meidän lajissamme vähän useammille.
Myöskään se, että Luisteluliitto valitsi uudeksi päävalmentajakseen yhdysvaltalaisen Peter Muellerin, joka on lajin huippuvalmentajista kenties menestyksekkäin, mutta myös ahdisteluepäilyjen takia ristiriitainen, ei vaikuttanut Riskun ajatuksiin.
- Toisaalta olisi ollut tosi mielenkiintoinen nähdä, mitä uudella valmentajalla olisi ollut annettavaa, mutta minun aikani oli tässä vaiheessa lopettaa, hän totesi.
Pikaluistelujoukkue on ollut tiivis, kuin toinen perhe. Risku myöntääkin, että hänen olonsa on tällä hetkellä haikea, vaikka onkin tyytyväinen päätökseensä.
Suomen heikot harjoitteluolosuhteet oli yksi asia, miksi Risku ei halunnut enää jatkaa, sillä hallin puuttuminen aiheutti ylimääräistä reissaamista. Risku toivookin, että Suomeen saadaan kunnon harjoitteluhalli mahdollisimman pian, jotta pikaluistelu säilyy hyvällä tasolla jatkossakin.
- Niitä reissupäiviä tulee niin älyttömän paljon kilpailureissujen takia, mutta myös jään perässä reissatessa. Ne valtavat reissumäärät ovat kuluttaneet kaikin puolin henkisesti ja fyysisesti.
Riskun mukaan nyt on uusien asioiden aika. Hän on kiitollinen kaikesta siitä ajasta, jonka hän on saanut lajin parissa viettää ja kaikille niille, jotka ovat häntä tukeneet matkansa varrella.
- Ei tässä yksin olisi mihinkään pystynyt, Risku totesi.
- Toivon ja uskon koko sydämeni pohjasta, että ei mene 38 vuotta, kunnes seuraava suomalainen naispikaluistelija kilpailee olympialaisissa.
Lue myös:
Pikaluistelumaajoukkueessa käy kato – myös Suomen ykkösnainen Elina Risku lopettaa