Kesäkatu polttaa, siitepöly aivastuttaa ja rusketusraidat pitäisi saada, mutta joululaulujen tekijät joutuvat mielikuvittelemaan itsensä piparintuoksuisiin hankimaisemiin.
Kesä on nimittäin mitä kuuminta joululaulujen valmistelusesonkia. Kun kansa kirmailee rannalla, joululaulujen säveltäjät ja sanoittajat vetäytyvät pohtimaan kuusenkynttilöiden ja lahjapakettien sävyttämiä melodioita.
Kirkkonummella asuva sanoittaja Eija Hinkkala on kerännyt tunnustusta muun muassa tangojen parissa, mutta Hinkkalan ura alkoi joululauluista vuonna 1994. Tuolloin säveltäjä Kyösti Haatainen tiedusteli Hinkkalalta, josko tämä osaisi väsätä lyriikkaa.
– Vastasin pokkana "joo", vaikka en ollut koskaan sitä tehnyt. Haatainen oli säveltänyt joululaulun, jota heinäkuun mielettömällä helteellä tuskissani väänsin, Hinkkala sanoo.
Kyseinen joululaulu nimeltään Joulun Uni menestyi, sillä se pääsi MTV:n joululaulujen sävellys- ja sanoituskilpailun kärkikastiin ja Anna Hanskin levyttämäksi. Kymmenien vuosien takainen luomisen tuska on tosin jälleen toistumassa, sillä Hinkkala on parhaillaan sanoittamassa joululaulutekstejä.
– Onhan se hemmetin vaikeaa, kun laitan toimiston laiturin päähän ja siinä järvivesi liplattaa, aurinko paistaa ja linnut laulavat. Samalla minä taas kuuntelen joululauluja, haen netistä joulukertomuksia ja joulurunoja ja yritän päästä tunnelmaan, toteaa Hinkkala.
Tonttulakkia Hinkkala ei sentään viitsinyt laittaa päähänsä laiturin nokassa. Mielikuvitus on sanoittajan tärkein ase ja käytännössä rajaton voimavara, ja sen siivin Hinkkala pääsee jopa toukokuisesta järvimaisemasta joulutunnelmiin.
– Mutta ei se helppoa ole. Ei todellakaan.
Hinkkala myöntää, että luova työ sujuisi helpommin, jos maisema tukisi kirjoittamista. Hän onkin monta kertaa pohtinut, miksi viisaus ei riitä siihen, että tekstejä työstäisi pakkasten aikaan. Toisaalta sanoittajan arki on luonteeltaan tilauspohjaista: tekstejä tehdään, kun niille on tarvetta, eikä sanoja ehdi tehdä pöytälaatikkoon varastoon asti.
– Totuus on, että levy-yhtiö ja artistit rupeavat etsimään uusia joululauluja ennen kesälomia, Hinkkala sanoo.
Voisi kuvitella, että kesällä joululauluja viilaavalla luovan tekijällä tulee joulumieli jo korvistakin ulos. Hinkkala kertookin suhtautuvansa joululauluihin "jakomielisesti". Niiden kirjoittaminen on erittäin vaikeaa, ja sanoittajakollegat ovat Hinkkalan mukaan samoilla linjoilla.
Se ei johdu vain väärästä vuodenajasta, vaan siitä, että joululauluja on tehty niin paljon. Sanoittajana Hinkkalalle tulee olo, että kaikki on kirjoitettu ja sanottu moneen kertaan jo.
Lisäksi yleisö tuntuu rakastavan vanhoja klassikoita.
– Hyvin harva uusi joululaulu otetaan vastaan avosylin niin, että siitä tulisi klassikko. Se on yhä vaikeampaa ja vaikeampaa, Hinkkala pohtii.
Poikkeuksiakin toki on. Jussi Rasinkankaan, Vexi Salmen ja Suvi Teräsniskan tekemästä Hei mummo -kappaleesta tuli suuri hitti (siirryt toiseen palveluun), (Iltalehti), vaikka se julkaistiinkin vasta vuonna 2009.
Joulun jälkeen tulee lauluähky
Sanoittaja ei ole helteillä yksin tekemässä joululauluja. Hankasalmelaisen Musiikkifarmi-studion toimitusjohtaja Asko Luomala kertoo, että joululauluja tehdään parhaillaan, ja auringon porottaessa iloisesti hommassa on haasteensa.
Tosin vuosia lauluja tehneenä Luomalan ei välttämättä tarvitse sulkeutua pimeään huoneeseen sälekaihtimien taakse päästäkseen tunnelmaan. Joskus on mukava kuunnella linnunlaulua terassilla, seurata joutsenten liikkeellelähtöä ja kirjoittaa lauluja samalla.
– Tuntuu siltä, että joulu on joka päivä, kun kappaleita tekee helteessä, Luomala sanoo.
Käytännössä seuraavan vuoden joululaulujen työstäminen alkaa edellisen joulun päättyessä. Vaikka ideoita syntyy silloin, kun joululauluja kuulee paljon muutenkin, Luomala kertoo joulunjälkeisen ajan olevan kappaleiden suhteen melko ähkyistä aikaa. Aivojen laulukoneisto ei siksi käynnisty helposti heti tammikuussa, ja laulunteko tuppaa valumaan kesän puolelle.
Totuus on, että levy-yhtiö ja artistit rupeavat etsimään uusia joululauluja ennen kesälomia.
Eija Hinkkala
Luomala kertoo, että tarvittavaa joulutunnelmaa voidaan luoda myös keinotekoisesti. Tekolumitykkiä tai joulukuusia ei studioon raahata, mutta fiilikseen pääsee esimerkiksi kuuntelemalla vanhojen tuttujen joululaulujen pohjia. Myös kynttilät voidaan kaivaa esiin viimeistään siinä vaiheessa, kun artisti pyydetään paikalle.
– Emme soittajien kanssa vielä vedä kesähelteillä tonttulakit päässä.
Vaikka muusikot ja sanoittajat uurastavatkin auringonpaisteessa, voi studiossa syntyä hauskoja muistoja. Luomala muistaa, miten Emiinan Joulun taikaa -levyä tehdessä oli uutisten mukaan vuosisadan lämpimin päivä (siirryt toiseen palveluun) (Ilmatieteen laitos). Säveltäjä oli paikalla studiossa, ja laulua työstettiin terassilla kitaran kanssa ja ilman paitaa ennätyshelteissä.
Ja olisipa kesäinen äänimaisema kerran meinannut päätyä joululauluun asti, jos Luomala ei olisi ollut korva tarkkana.
– Kerran alkaessani miksaamaan joululauluja ja tutkimaan niitä tarkemmin aloin ihmetellä, mikä onkaan se pörinä, joka kuului ääniraidalta. Joulukärpänenhän sinne oli eksynyt mikrofonin viereen.