Lista raskausaikana kielletyistä tai vältettävistä asioista on pitkä. Siihen kuuluu pääosin erilaisia ruoka-aineita, mutta raskaana olevan tulee kiinnittää myös muihin asioihin. Yksi niistä on kosmetiikka.
Neuvola on usein odottavalle äidille yksi tärkeimmistä tiedonlähteistä. Kun ulvilalainen Jelena Munkki meni ensimmäistä lasta odottaessaan neuvolaan, kosmetiikasta kyllä mainittiin. Asiaa käsiteltiin kuitenkin vähättelevästi.
– Neuvolassa sanottiin, että jos jotkut vetää tupakkaakin, ei kosmetiikka niin vaarallista kuitenkaan ole. Se vähän särähti korvaan, kun vedettiin kunnolla kinttaalla asialle.
Toisen lapsen odotusaikana kosmetiikasta ei puhuttu aiempaa enempää. Munkki kertoo neuvolan terveydenhoitajan sanoneen kosmetiikan välttelyn olevan höpö höpöä.
– Kyllä se vähän herätti ihmetystä ja jopa epäluottamusta neuvolan suuntaan.
"Tarpeetonta kemikaalialtistusta on helppo välttää"
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että raskaana olevien ja imettävien tulisi välttää kosmetiikan liiallista käyttöä. Tämä tarkoittaa THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetin mukaan käytännössä sitä, että raskausaikana kosmetiikkaa tulisi käyttää kohtuullisesti.
Raskausaikana ihon pintaverenkierto lisääntyy, jolloin aineiden imeytyminen iholta verenkiertoon voi tehostua. Kemialliset aineet siis imeytyvät helpommin ihon läpi verenkiertoon.
– Tarpeetonta kemikaalialtistusta on helppo välttää jättämällä turhia, voimakkaasti hajustettuja tuotteita vähemmälle. Jos tuote aiheuttaa ärsytysreaktiota, kannattaa sen käyttö lopettaa, Klemetti sanoo.
Neuvolat toimivat THL:n äitiysneuvolaoppaan mukaan (THL). Siinä on oma kappaleensa, joka liittyy kosmetiikkaan. Monissa neuvoloissa kosmetiikasta ei kuitenkaan puhuta lainkaan odottaville äideille.
Klemetin mielestä kosmetiikasta mainitseminen olisi hyvä asia. Hän toivookin, että jokainen äitiysneuvolassa työskentelevä tutustuisi kunnolla oppaaseen.
Neuvoloissa ei puhuta kosmetiikasta
Yle otti yhteyttä Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun kaupunkeihin ja kysyi, puhutaanko neuvoloissa kosmetiikasta odottaville äideille. Kaikista kaupungeista vastaus oli sama: ei puhuta.
Suurin syy siihen on neuvoloiden mukaan se, että neuvola-ajat ovat suhteellisen lyhyitä ja läpikäytäviä asioita on paljon. Ravintoon, terveyteen ja perheiden hyvinvointiin liittyvät asiat koettiin tärkeämmiksi asioiksi kuin kosmetiikka.
Netistä ostettua kosmetiikkaa tulisi välttää.
Heli Malm
Vastauksista kävi ilmi myös se, että kosmetiikasta ei puhuta, koska koetaan, että sen mahdollisista haittavaikutuksista sikiölle ei ole tarpeeksi tarkkaa tietoa. Osa neuvoloista ajattelikin, ettei odottavien äitien huolta haluta lisätä asialla, josta ei ole tarpeeksi tietoa.
Jos raskaana oleva ottaa itse kosmetiikan puheeksi neuvolakäynnillä, voidaan siitä kaupunkien mukaan keskustella. Odottavat äidit kyselevät kosmetiikasta kuulema hyvin harvoin.
Osassa neuvoloista epäiltiin, ettei raskaana olevilla ole tietoa kosmetiikan mahdollisista haittavaikutuksista. Lähes kaikki vastanneet olivatkin sitä mieltä, että kosmetiikasta voisi olla hyödyllistä mainita neuvolakäyntien yhteydessä.
Kaikkien aineiden vaikutuksista sikiöön ei tiedetä
Kosmetiikka sisältää naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Heli Malmin mukaan paljon kemiallisia aineita, jotka voivat olla ainakin isoina annoksina potentiaalisesti haitallisia.
– Kosmetiikassa on runsaasti aineita, joita ei ole tutkittu sikiön kehitystä ajatellen. Erityisesti eri aineiden yhteisvaikutuksista ei ole tietoa, Malm kertoo.
Se kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi hajusteissa on kemiallisia aineita, joilla voi olla hormonaalisia vaikutuksia sikiöön. Näitä aineita kutsutaan Malmin mukaan hormonihäiriköiksi, ja ne voivat vaikuttaa esimerkiksi poikasikiön myöhempään hedelmällisyyteen ja vähentää siittiöiden tuotantoa.
– Tyttösikiölle hormonihäiriköt saattavat vaikuttaa siten, että hormoniriippuvaiset kasvaimet voivat lisääntyä, ja sillä voi olla yhteys myös rintasyöpään.
Koska hormonihäiriköitä on useimmiten voimakkaasti hajustetussa kosmetiikassa, olisi raskaana olevan Malmin mukaan hyvä käyttää hajusteetonta kosmetiikkaa ja suosia joutsenmerkkituotteita, koska ne eivät sisällä hormonihäiriköitä.
– Netistä ostettua kosmetiikkaa tulisi välttää, koska niiden sisällöstä ei aina tiedä.
Raskausaikana ei Malmin mukaan kannattaisi myöskään lakata kynsiä päivittäin, ja hiusten värjäämistä tulisi välttää. Spraytuotteiden, kuten hiuslakan käyttöä on myös hyvä vähentää, koska ne imeytyvät elimistöön hengitysteitse.
Helsingin sairaanhoitopiirin sivuilla varoitetaan (HUS) myös aurinkorasvan, itseruskettavien voiteiden ja rakennekynsien käytöstä raskausaikana.
Luonnonkosmetiikka turvallisempaa?
Suomessa myytävä kosmetiikka on THL:n tutkimusprofessori Hannu Kivirannan mukaan tarkkaan säädeltyä ja kosmetiikan toimittajien täytyy tehdä tarkat turvallisuusselvitykset tuotteistaan.
– Turvallisuusselvitykset eivät kuitenkaan kata ihan kaikkia asioita ja sen takia raskaana olevaa suositellaan rajoittamaan kosmetiikan käyttöään, Kiviranta kertoo.
Suositus perustuu varovaisuusperiaatteeseen. Kaikkia kemikaalien vaikutuksia ei tunneta. Mitä vähemmän sikiö altistuu kemikaaleille, sen parempi.
Jelena Munkki on vaihtanut kaiken kosmetiikkansa luonnonmukaiseen. Hän ajattelee sen olevan vähemmän haitallista kuin tavallinen kosmetiikka. Hänen deodoranttinsa on alumiinitonta ja hiuslakkakin löytyy luonnonkosmetiikkapuolelta.
– Ainesosalistan kanssa täytyy olla aika tarkkana. Siinä minulle on ollut apuna kännykkäsovellus, jolla tarkistan tuotteista sopivia ja epäsopivia ainesosia. Se helpottaa shoppailua paljon, Munkki kertoo.
Osa Munkin lähipiiristä on ihmetellyt naisen kosmetiikkaan liittyvää "vouhotusta". Se kertoo hänen mielestään vain siitä, etteivät ihmiset ole perehtyneet asiaan. Jotkut luulevat, että kun hän välttelee tavallista kosmetiikkaa, hän välttelee pelkästään parabeeneja.
– Mutta ei se ihan niin mene. Normikosmetiikassa on helppo viherpestä tuotteita niin, että kirjoitetaan purkin kylkeen paraben free, mutta sitten lisätään sinne kymmenen ainetta tilalle.
– Parabeenittomuus tai alumiinittomuus ei tee tuotteesta luonnontuotetta, Munkki toteaa.
THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta ei näe luonnonkosmetiikkaa tavallista parempana (HS). Hänen mukaansa niissä voi olla ihan yhtä paljon herkistäviä ainesosia kuin muussakin kosmetiikassa.
– Luonnonkosmetiikkaan pätee periaatteessa sama lainsäädäntö kuin muuhunkin kosmetiikkaan. Se ei ole mitenkään eri asemassa. Tuotteen toimittaja tai valmistaja on periaatteessa velvollinen tekemään turvallisuusselvityksen tuotteesta.