Naisten väkivalta on yhä tabu, vaikka äidit kohtelevat lapsia kaltoin useammin kuin isät – Uusi väitös osoittaa, että apua saa vertaistuesta

Naisten käyttämä perheväkivalta on Suomessa yhä tabu. Siihen voidaan kuitenkin puuttua tehokkaasti, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Terveystieteiden maisterin Pia Keiskin väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa ensi viikolla. Keiskin mukaan naisten perheväkivaltakäyttäytyminen on heikosti tunnistettu ja tunnustettu ilmiö.

– Rikostilastojen valossa miehet käyttävät lievää parisuhdeväkivaltaa enemmän kuin naiset, mutta vakavaa parisuhdeväkivaltaa käyttävät miehet ja naiset melkein yhtä paljon. Lapsia kohtaan perheväkivaltaa käyttävät äidit enemmän kuin isät, Keiski sanoo.

Väitöskirjan tutkimukseen osallistui yli 130 naista. Tutkimuksessa selvitettiin naisten perheväkivaltaan liittyviä kokemuksia. Naiset tapasivat toisiaan kerran viikossa 15 viikon ajan ja työstivät tunteitaan. Tämä auttoi monia.

Tutkimukseen osallistuneet naiset olivat käyttäneet väkivaltaa suunnilleen yhtä paljon lapsia ja puolisoa kohtaan. Osa kohdisti väkivallan kumpaankin.

– Pitää myös muistaa, että vanhempien välinen väkivalta on väkivaltaa lasta kohtaan, vaikka se ei suoraan lapseen kohdistuisikaan, Keiski lisää.

Osa naisista käyttää sekä fyysistä että verbaalista ja emotionaalista väkivaltaa. Jälkimmäisen hoitaminen kestää Keiskin mukaan usein pidempään.

Emotionaalisen väkivallan seurauksia voi olla tutkijan mukaan vaikea tunnistaa, koska väkivallasta ei jää näkyviä jälkiä ja seuraukset tulevat usein näkyviin viiveellä.

– Ne voivat olla esimerkiksi ahdistuneisuutta, masennusta tai tunteiden tunnistamisen vaikeutta. Perheväkivallasta käytetään usein myös laajempaa käsitettä kaltoinkohtelu, joka pitää sisällään myös laiminlyönnin. Laiminlyönti tarkoittaa lapsen ikäkauden mukaisiin tarpeisiin vastaamattomuutta, Keiski sanoo.

Avaa kuvien katselu

Suuri osa perheväkivaltaa käyttäneistä on kokenut lapsuudessaan kaltoinkohtelua ja parisuhteessa väkivaltaa.

Perheväkivaltaa käyttäneille naisille on vielä vähän apua tarjolla. Väitöskirjan esittelemässä interventiossa naiset tapasivat toisiaan kahdeksan hengen ryhmissä. Ammattilainen ohjasi ryhmiä, mutta vertaistuki oli tärkeää.

Väitöskirjan mukaan naiset hyötyivät interventiosta ja tulokset olivat pysyviä. Naiset oppivat ymmärtämään, etteivät ole ainoita väkivaltaa käyttäviä naisia. Tämä helpotti häpeän tunnetta.

Monilla perheväkivaltaa käyttävillä naisilla oli ongelmana pelko kohdata vaikeita tunteita, kuten vihaa ja surua. Myös tunteiden tunnistamattomuus oli ongelmana.

Avun kautta naisten itsetuntemus lisääntyi, ja he uskalsivat tuntea vaikeitakin tunteita aiempaa enemmän.