Maahanmuuttovirasto on aiemmin kuullut puhutteluissa kaikkia 12 vuotta täyttäneitä, ja tapauskohtaisesti sitä nuorempia lapsia. Nyt käytäntöä laajennetaan niin, että yhä useampaa 7–12-vuotiasta kuullaan.
Lasten kuuleminen on aloitettu perheistä, joiden vanhemmat ovat ilmoittaneet kääntyneensä Suomessa kristinuskoon. Jatkossa tarkoitus on laajentaa lasten kuulemista muihinkin ryhmiin.
Miksi?
– Esimerkiksi UNICEF:n raportissa on sanottu, että kuulemiskäytäntöjä pitäisi laajentaa alle 12-vuotiaisiin perheiden kanssa Suomeen saapuneisiin lapsiin. Joissakin tilanteissa voi olla, että Migrillä jää huomaamatta tai tietämättä asioita, jos lapsia ei kutsuta kuulemisiin. Joskus lapsi kertoo asioita, joita vanhemmat eivät kerro, sanoo Maahanmuuttoviraston uskontoasiasioista vastaava esimies Anu Karppi.
Tällaisia asioita voi Karpin mukaan olla esimerkiksi tyttölasta uhkaava sukupuolielinten silpominen.
– Se voi olla turvapaikkaperuste koko perheelle.
Siis silloinkin, jos molemmat vanhemmat haluavat leikkausta, eikä heidän turvapaikkaperusteensa täyty?
– Jos lapsi saa turvapaikan ja jos katsotaan, että hänen on parempi olla vanhempiensa kanssa. niin on mahdollista että myös perheelle annetaan jonkinlainen oleskelulupa.
Toinen turvapaikkaa puoltava peruste voisi olla se, että kristinuskoon kääntyneiden vanhempien lapsi voi vaarantaa koko perheen, mikäli heidät käännytetään kotimaahansa. Lapsi voisi esimerkiksi kertoa perheen kristityistä menoista ymmärtämättä, että julkinen islaminuskon hylkääminen voi olla hengenvaarallista esimerkiksi Irakissa tai Afganistanissa.
Tällainen tilanne voisi puoltaa turvapaikkaa, vaikka Maahanmuuttovirasto ei pitäisi vanhempien käännynnäisyyttä uskottavana.
– Oleellinen kysymys on, voiko lapsi saattaa itsensä tai perheensä vaaraan kertomalla toiminnasta johon on osallistunut Suomessa.
Entä sitten kun aikuinen kertoo yhtä ja lapsi toista?
Lapsen kertomus voi vaikuttaa päätöksenteossa kuitenkin myös toiseen suuntaan.
Jos lapsi esimerkiksi kertoo jotain sellaista, mikä on ristiriidassa vanhempien kertomuksen kanssa, se johtaa todennäköisesti vanhempien jatkokuulusteluihin. Vanhempien jatkokuulustelua ei tehdä lapsen läsnä ollessa.
– Asia tutkitaan sitten tältä osin paremmin. Vanhemmilla on mahdollisuus selventää asia ja kommentoida, miksi lapsi on asian tällä lailla nähnyt. Se voi tuoda lisätietoa asiasta tai sitten ei.
Ja se lisätutkinta voi johtaa siihen, että tarinan uskottavuus heikkenee?
– Se riippuu siitä miten vanhemmat asian selvittää. Sitä kautta tietenkin kyllä.
Pienen lapsen kertomus ei paina vaakakupissa niin paljon kuin aikuisen tarina, Karppi sanoo.
– Jos he kieltävät asian täysin, eikä lapsen sanan lisäksi ole muuta vastanäyttöä, niin kyllä se menee sitten hakijan eduksi. Lapsen kertomuksen painoarvo kasvaa sitä mukaa, minkä ikäinen hän on.
Karpin mukaan asiaan on vaikea antaa tyhjentävää vastausta. Pieniä lapsia ei uskontoasiassa ole juuri kuultu. Sen vuoksi tilanteita, joissa lapsen ja vanhemman uskonnon vaihtamiseen liittyvät kertomukset ovat ristiriidassa, ei ole tullut vielä paljoa vastaan.
– Toki muissa asioissa on tullut vastaan tilanteita, että lapset puhuvat toisin kuin vanhemmat. Silloin otetaan huomioon esimerkiksi lähtömaatieto tai sosiaalityöntekijän lausunto, jotka voivat puoltaa lapsen kertomaa. Tilanteet ja teemat ovat usein hyvin yksilöllisiä, eikä niistä voi vetää johtopäätöksiä, jotka koskisivat kaikkia hakijoita.
Lakimies epäileväisenä: "Yritetäänkö tällä löytää seikkoja, millä esimerkiksi vanhempien uskon vakaumus kyseenalaistettaisiin"?
Maahanmuuttoviraston mukaan uusi uuden käytännön taustalla on halu kuulla lapsia, jotta lapsen etu tulee paremmin kuulluksi turvapaikkaprosessissa. Maahanmuuttovirastoa on kuitenkin julkisuudessa myös epäilty siitä, että lapsien kuulemista käytetään nimenomaan keinona saada lisäperusteita kielteisille päätöksille.
– Jos tuo (lapsen etu) olisi oikeasti se syy, niin sehän olisi loistava uudistus. Että Maahanmuuttovirasto huolestuu lasten tilanteesta ja oikeusturvasta, sanoo ulkomaalaislakiin erikoistunut lakimies Ville Punto.
Punton kokemus kuitenkin vihjaa toista.
– Ikävähän se on aina olettaa, että Migrillä on aina ketunhäntä kainalossa. Mutta valitettavasti tulee mieleen, että yritetäänkö tällä löytää seikkoja, millä esimerkiksi vanhempien uskon vakaumus kyseenalaistettaisiin?
Maahanmuuttovirasto on aiemminkin kuullut lapsia esimerkiksi silloin, kun heidän Suomeen tulleet vanhempansa ovat käynnistäneet perheenyhdistämisprosessin. Puntolla oli vuosikymmenen alussa liuta tällaista asiakasta Somaliasta.
– Ne kuulemiset oli ihan selvästi tehty niin, että lasten tarinoista etsittiin perusteita kielteisille päätöksille.
Lapsilta oli kyselty esimerkiksi kuvailuja perheen elämästä kotimaassa. Jos lasten ja vanhempien kertomukset olivat ristiriidassa, oleskelulupa helposti evättiin.
– Alle 12-vuotiailta lapsilta oli kysytty minkä värisessä talossa perhe asui, oliko talon ympärillä aita, haettiinko joesta vettä vai tuotiinko se kärryillä.
Miten päin asia kääntyy, nähdään kuitenkin vasta ajan kuluttua.
– Ongelmana on, että ei sitä näe ennen kuin päätöskäytäntöä alkaa tulla.